St. Kitts ja Nevis
St. Kitts ja Nevis koostuu kahdesta saaresta, joita erottaa kolme kilometriä leveä salmi. Yhdessä St. Kittsin ja Nevisin saaret muodostavat maailman seitsemänneksi pienimmän valtion, jossa asukkaita on vain n. 60 000. (kymmenen pienintä valtiota). Saaret kuuluivat pitkään Iso-Britannialle, mutta yhdistyivät omaksi valtioksi vuonna 1983. Näin ollen varsin nuoresta valtiosta on vielä kysymys.
St. Kitts – saarikierros
Karibian risteilyjen alukset vierailevat St. Kittsin saarella maan pääkaupungissa Basseterressä. Basseterre vaikuttikin varsin aidolta karibialaiselta kaupungilta, johon olisimme halunneet tutustua hieman pidempään. Tämä ei tällä kerralla ollut mahdollista, sillä valitsimme mielummin St. Kittsin turistitoimiston meille järjestämän St. Kittsin saarikierroksen. Kierroksen jälkeen oli tavoitteena viettää vielä pari tuntia Basseterren historiallisessa keskustassa, mutta sadekuurot hidastivat alkuperäistä ohjelmaa. Näin ollen saimme St. Kittsin saaresta hyvän kuvan, mutta Basseterre jäi vain pikapysähdyksen asteelle.
Saman päivän aikana ei oikein ehdi tutustumaan kumpaankin saareen, vaan on tehtävä valinta, kumpaan haluaa tutustua. Suurin osa risteilyvieraista tutustuu luonnollisesti St. Kittsiin, koska se on huomattavasti helpompaa.
Ylivoimaisesti suosituin retkikohde on Scenic Railway, missä pääsee nauttimaan saaren kauneudesta kaksikerroksisissa junanvaunuissa kolme tuntia kestävällä retkellä. Mikäli olet menossa St. Kittsille risteilyaluksella, varaa tämä retki ennakkoon heti kun mahdollista. Niin aion itsekin tehdä, jos jossain vaiheessa tulevaisuudessa St. Kitts on vielä satamapaikkana itsellä Karibian risteilyllä.
- St. Kitts Scenic Railway (viralliset sivut)
Wingfield Estate
Wingfield Estate on vuonna 1625 perustettu tila, joka on ollut saaren ensimmäinen niin tupakan, sokerin kuin rommin tuotantopaikka. Alkujaan tila kuului Sam Jefferssonille, joka oli iso-iso-iso-isoisä Yhdysvaltain kolmannelle presidentille Thomas Jeffersonille. Nykyään tilan omistaa englantilainen Maurice Widdowson, jonka elämäntyönä on palauttaa tila entiseen loistoonsa.
Tila sijaitsee pienen mäen päällä, jonka takana sademetsän takana on korkeat vuoret. Paikka onkin ollut optimaalinen sille, että sokerin tuotantoon tarvittava vesi on saatu juoksutettua vuorilta alas kanavia pitkin tuotantolaitokseen. Alueella onkin kunnostettu huolella alkuperäisiä rakennelmia, jotka ovat vuosikymmenten aikana raunioituneet. Esimerkiksi saaren ensimmäisen rommitislaamon jäännökset kaivettiin esiin vasta vajaat kymmenen vuotta sitten.
Maurice piti kolmen vartin yksityiskierroksen alueella, jonka aikana saimme tutustua sokerin tuotantoon. Harvoin pääsee kuuntelemaan yhtä asialleen omistautunutta ihmistä. Kierros olikin erittäin mielenkiintoinen ja tuli itsekin opittua taas paljon uutta. Kaiken kaikkiaan Karibian saarilla juuri sokerin viljely on ollut yksi merkittävimmistä asioista, minkä takia eurooppalaiset saaria havittelivat. Eikä tietysti rommin tislaaminenkaan siitä kovin kauaksi jää, sillä maailman parhaat rommit tulevat luonnollisesti Karibialta. Nykyään osat ovat muuttuneet, ja rommi onkin yksi suurimmista vientituotteista useammallakin saarella. Sokeriviljelmät ovat siirtyneet muualle päin maailmaa.
Kolumbus havaitsi löytöretkiensä aikana, että Karibian ilmasto sopii erinomaisesti sokeriruo’on viljelyyn. Hän oli tutustunut sokeriruokojen viljelyyn Madeiralla ja toi niitä mukanaan Länsi-Intiaan, missä niitä alettiin viljellä suurilla plantaaseilla.
Mielenkiintoinen yksityiskohta oli myöskin se, että 1700-luvulta peräisin olevat tupakkakasvit puskevat edelleen maasta ylös, vaikka ne on yritetty tuhota aikoinaan kokonaisuudessaan. Eli täytyy todeta, että varsin sitkeästä kasvista on kyse.
Caribelle Batik & Romney Manor
Jos oli Wingfield Estate mielenkiintoinen, niin sitä oli myöskin saman omistajan Caribelle Batik. Romney Manorin upean puutarhan keskuksessa sijaitseva kangasmyymälä itsessään ei nyt niin ihmeellinen ollut, mutta itse tuotantoon tutustuminen sitä sitten olikin. Enpä ole aikaisemmin saanut tilaisuutta tutustua vastaavanlaiseen “tehtaaseen”, jossa käsipelillä tehdään upeita kankaita meidän mittapuun mukaan varsin alkeellisissa olosuhteissa.
Varsinainen tuotantotehdas on yleisöltä suljettuna, mutta Caribelle Batikin vierailijoille näytetään osavaiheita kankaiden värjäämisestä. Tämän lisäksi itselle avautui mahdollisuus tutustua varsinaiseen tehtaaseen, mikä olikin kokemuksena todella mielenkiintoinen. Kierros “tehtaassa” oli kyllä kaiken kaikkiaan varsin valaiseva kokemus kankaiden värjäämisprosessista ja valmistamisesta. Olisi kyllä ollut hienoa, jos olisi ollut omakohtainen vertailukohta Finlaysonin tehtaiden kangastuotantoon. Siellä sitä mummunikin aikoinaan kankaita valmisti.
- Caribelle Batik ja Romney Manor (viralliset sivut)
Brimstone Hill Fortress
Itselle oli etukäteen kaksi asiaa, mitkä St. Kittsillä erityisesti kiinnosti: Scenic Railway ja Brimstone Hill Fortress. Koska St. Kittsin turistitoimisto tarjosi saarikierrosmahdollisuuden, niin Scenic Railway jäi toiseen kertaan. Sitä vastoin Brimstone Hill Fortress oli sitten luonnollisesti ohjelmassa saaren tunnetuimpana nähtävyytenä.
Brimstone Hill Fortness on linnoitus, joka sijaitsee korkealla kukkulalla saaren pohjoisrannikolla. Useassa linnoituksessa olen vuosien varrelle käynyt, mutta tämä kyllä nousee ehdottomasti sinne parhaiden joukkoon. Linnoitus onkin Unescon maailmanperintökohteita, enkä yhtään ihmettele.
St. Kittsin kohdalla täytyy sanoa, että sää ei oikein suosinut meitä. Vihollisilta ei sentään tarvinnut suojautua linnoituksen sisätiloihin, mutta sateelta kylläkin. Onneksi sisätiloissa oli pieni näyttely, niin saatiin aika kulumaan parinkymmenentä minuuttia kestäneen kovan sadekuuron aikana. Sinä aikana ehti hyvin tutustumaan linnoituksen vuonna 1690 alkaneeseen historiaan ja englantilaisten välienselvittelyyn ranskalaisten kanssa saaren omistuksesta.
Sateen loppumisen jälkeen pääsimme tutustumaan linnoitukseen ja se olikin kyllä kaiken kaikkiaan upea. Muksujen kanssa liikkuessa sai olla kyllä normaaliakin tarkkaavaisempi, sillä erilaisia putoamismahdollisuuksia löytyi kymmenittäin sateen liukastamilla kivetyksillä.
Maisemat olivat linnoituksesta upeat, samoin itse linnoitus. Kaiken kaikkiaan aivan must-kohde St. Kittsillä vierailijoille!
- Brimstone Hill Fortress (viralliset sivut)
Rantalomakohteet saaren eteläosassa
St. Kittsin saarella rantalomaan sopivat kohteet löytyvät saaren eteläosasta. Näkemämme rannat eivät kuitenkaan nousseet Karibian saarten parhaimpiin, mutta kyllä niilläkin kelpaa lomaansa viettää. Tutustuimme tarkemmin kolmeen rantaan: Cockleshell Bay, South Friar’s Bay ja South Frigate Bay.
Cockleshell Bay on varsin pieni ranta aivan saaren eteläkärjessä, mutta siihen nähden porukkaa oli rannalla varsin paljon. Pari erinomaista ruokaravintolaa ja baaria oli tarjolla, joten päivän saisi helposti kulumaan tällä rannalla.
South Friar’s Bay on elegantti ranta, josta löytyy tyylikäs Carambola ravintola. Omaan makuun paikka oli hieman liian fiini, mutta sellaisesta tykkäävälle varmasti oiva kohde rantalomapäivään.
South Frigate Bay on saaren vilkkain ranta sijaiten muutaman kilometrin päässä Basseterrestä. The Strip nimeä kantavalla rannalla on vieri vieressä erilaisia baareja ja ravintoloita, missä voi rantalomailun ohessa nauttia elämästä. Voisin hyvin kuvitella itseni tälle rannalle useampanakin päivänä, joten näistä kolmesta rannasta tämä vaikutti itselle sopivimmalta paikalta.
Kaiken kaikkiaan on hyvä huomioida se, että St. Kittsillä rantojen määrä ei ole kovin suuri verrattuna moneen muuhun Karibian saareen. Lonely Planetin mukaan maan paras ranta löytyy Nevisin puolelta ja kantaa nimeä Lovers Beach. Itselle Nevis on siis täysin vieras, joten en osaa ottaa siihen kantaa. Siellä olevaa Charlestownia sanotaan yhdeksi parhaiten säilyneeksi kaupungiksi Karibialla, joten kohteena se itseäni kiinnostaisi.
Basseterre
Basseterreen tutustuminen jäi meiltä siis hieman liian lyhyeksi, sillä saarikierros venähti sadekuurojen takia hieman aiottua pidemmäksi. Tutustumista lisäksi haittasi huomattavasti se, että päivän toinen rajumpi sadekuuro osui kohdalle kaupunkiin takaisin tultuamme. Hieman ehdimme kaupungin historiallisessa keskustassa pyörähtää sateen loppumisen jälkeen, mutta varsin vaatimattomaksi kävelykierros jäi. Itselle kaupunki näytti kuitenkin siltä, että täällä saisi kulutettua muutaman tunnin pelkästään valokuvatessa rakennuksia.
Kaiken kaikkiaan päivä oli kuitenkin varsin antoisa sadekuuroista huolimatta. St. Kitts vaikutti saarena sellaiselta, että viikon siellä voisin hyvin majoittua yhdistämällä sen johonkin toiseen saareen samalla lomalla. Pelkälle rantaloman ystävälle en St. Kittsiä välttämättä suosittele, mutta yhdistettynä kulttuuritarjontaan yllä mainittujen nähtävyyksien muodossa tekemistä riittää. Karibian risteilyn päiväkohteena St. Kitts on kyllä varsin hyvä vierailukohde!
Reilu matkailu esiintyy matkablogeissa aika ajoin. St. Kittsin kohdalla pettymykseksi oli todettava se, että siellä näkyi eläinten hyväksikäyttöä oikeastaan ainoana vierailemistamme Karibian saarista. Yhdysvaltain lippuun pukeutuneet pienet apinat valokuvaajan harteilla tuntui pahalta, sillä saarella itsessään on paljon muuta mielekkäämpää tarjottavaa. Hyvin pieni yksityiskohtahan tämä oli päivän vierailulla, mutta harmittava sellainen. Toki osa olisi saattanut pahoittaa mielensä aasin selässä kauppaavasta olutmyyjästä, mutta saipahan siinä ainakin aasi liikuntaa pitkin päivää. Eli reilun matkailun vinkkinä olkoon se, että älä kuvauta itseäsi näiden apinoiden kanssa ja osta kylmät oluet muualta. Näin toimii reilun matkailun hengessä ainakin minä.
-Kohteena maailma / Rami
* Postaus on tehty yhteistyössä St. Kitts Tourist Officen kanssa
- St. Kitts Tourism Office (viralliset sivut)