Suomen kansallispuistot

Suomen kansallispuistot ja valtion retkeilyalueet tarjoavat erinomaisen kokonaiskuvan Suomen upeasta ja vaihtelevasta luonnosta. Viime vuonna kierrettyäni Torronsuon kansallispuiston Tammelassa, päätin ottaa tavoitteeksi käydä kaikissa Suomen kansallispuistoissa. Kun on tarpeeksi paljon reissannut ulkomailla, alkaa arvostaa entistäkin enemmän Suomen puhdasta luontoa.

Oma tavoitteeni käydä kaikissa Suomen kansallispuistoissa on alkanut aika mukavasti ja tänä vuonna on tullut käytyä jo viidessä uudessa kansallispuistossa parin vanhan lisäksi. Itselle upeinta on ollut huomata se, kuinka eri vuodenajat tarjoavat erilaisia kokemuksia luontokohteissa. Esimerkiksi Oulangan kansallispuistossa oleva Pieni karhunkierros oli talviolosuhteissa aivan erilainen kuin aikaisemmilla kesäreissuillani. Tulevaisuudessa aionkin panostaa talviretkeilyyn huomattavasti enemmän kuin ennen.

Myllykoski Oulangan kansallispuistossa on upea näky myös talvella.

Myllykoski Oulangan kansallispuistossa on upea näky myös talvella.

Juhlavuoden kunniaksi Suomen luonto -haaste

Suomen 100-vuotis juhlavuoden kunniaksi aloitan uuden Suomen luonto -haasteen. Haasteen ideana on saada sisällöntuottajat Suomen upeaan luontoon ja kertomaan kokemuksistaan lukijoille. Tämän avulla toivottavasti entistäkin useampi suomalainen löytää Suomen upeita luontokohteita ja käy retkeilemässä niissä. Samalla saadaan kansallispuistot tutuiksi niin itselle kuin seuraajille.

Haasteen suoritettuaan ja tehtyään valitsemastaan kohteestaan postauksen/videopostauksen, on aika haastaa uudet viisi sisällöntuottajakollegaa viettämään vähintään yhden päivän jossakin Suomen kansallispuistossa tai valtion retkeilyalueella tämän Suomi100 juhlavuoden aikana. Haasteeseen osallistujat lisäävät omaan juttunsa linkin tähän postaukseen ja minä lisäilen tuotokset kaiken kansan luettavaksi postauksen loppuun.

Itse kerron haasteen alustuksena tämän viikkoisen retkeni, kun kävin patikoimassa kolmen päivän aikana kolmessa eri kansallispuistossa.

Samalla haastan kaikki lukijani käymään vähintään yhdessä Suomen kansallispuistossa tai valtion retkeilyalueella tänä vuonna!

Iltakävelyllä Riisitunturilla. Minne kansallispuistoon sinä aiot seuraavaksi mennä patikoimaan?

Iltakävelyllä Riisitunturilla. Minne kansallispuistoon sinä aiot seuraavaksi mennä patikoimaan?

Kolme kansallispuistoa kolmessa päivässä

Työmatkailun parhaita puolia on itsellä se, että se mahdollistaa tutustumisen Suomen eri kolkkiin. Tämän viikon työreissu suuntautui sopivasti siten Itä-Suomeen, että sain yhdistettyä työpäiviin iltaohjelmaksi patikointia upeissa luontokohteissa. Koska viime vuonna asetin itselleni tavoitteeksi kiertää kaikki Suomen kansallispuistot, niin uusiksi kohteiksi valikoitui Patvinsuon ja Etelä-Konnenveden kansallispuistot. Ne osuivat sopivasti reitin varrelle ja Koli sopi kolmantena hyvin myös työreissun reittisuunnitelmiin.

Kolme kansallispuistoa kolmessa päivässä ja 1200 kilometriä oli palkitseva, vaikkakin väsyttävä urakka. Työpäivien viedessä leijonan osan päivän tunneista muodostui päivistä todella pitkiä. Silti en vaihtaisi minuuttiakaan pois reissulta, sillä sain nauttia kolmesta varsin erilaisesta luontokohteesta.

Kolin kansallispuisto

Halusin nähdä Kolin uudestaan kuukauden takaisen visiitin jäljiltä. Kuukausi sitten Kolilla oli vielä täysi talvi ja elättelin toiveita Pielisen sulamisesta. Vaikka kevään merkit olivat ilmassa Kolillakin, niin Pielistä peitti vielä jääpeite. Näin ollen kansallismaisemaa en nähnyt vieläkään veden liplattaessa, joten täytyy ottaa uusiksi Kolin kansallispuisto tulevaisuudessa. Sain kuitenkin nautittua Kolin maisemista ja istuskelin omassa rauhassa sekä Akka-Kolilla että Paha-Kolilla.

Jätin tällä kerralla pidemmän lenkin väliin, sillä pienen kävelyretken jälkeen oli tarkoitus kiivetä Ukko-Kolille vielä ihailemaan sekä auringonlasku (klo 22) että auringonnousu (klo 3.45). Näin ollen en viitsinyt itseäni rasittaa pidemmällä lenkillä, jotta huomiseen työpäivään ja Patvinsuon patikointiin riitti virtaa lyhyiden yöunien jälkeen. Kävin rentoutumassa myös Kolin Sokos Hotellin kylpylässä, joskin itse olen enemmän perinteisen saunomisen ystävä. Halusin kuitenkin nähdä kehutun kylpylän omin silmin ja juttelin illallisella pariskunnan kanssa, joka oli viettänyt kylpylässä kuusi tuntia. Molempi parempi, mutta itse vietän mieluummin kuusi tuntia puulämmitteisessä saunassa järven rannalla samalla muutaman kylmän keskioluen nauttien kavereiden kanssa. Kuohuviinin ystäville ja romantiikkaa kaipaaville Kolin kylpylä lienee viihtyisämpi vaihtoehto.

Koli toukokuun puolessa välissä. Pielinen edelleen jääpeitteessä.

Koli toukokuun puolessa välissä. Pielinen edelleen jääpeitteessä.

Auringonlaskun aikaan Ukko-Kolilla...

Auringonlaskun aikaan Ukko-Kolilla…

... viisi ja puoli tuntia myöhemmin samalla paikalla aurinko nousee.

… viisi ja puoli tuntia myöhemmin samalla paikalla aurinko nousee.

Patvinsuon kansallispuisto

Pelkästään jo Patvinsuolle ajeleminen antoi osviittaa siitä, että olen saapumassa erämaahan. En nähnyt yhtään ainutta ihmistä viimeiseen kahteenkymmeneen kilometriin, ellei mukaan lasketa paria metsätyömiestä hakkuuhommissa. Näin ollen sain nauttia luonnon rauhasta ja lintujen laulusta yksikseni kolme ja puoli tuntia näkemättä yhtäkään ihmistä 1o kilometriä pitkän patikkaretkeni aikana. Tunsin olevani yksinäinen sielu erämaassa ja salaa toivoin näkeväni talviuniltaan heräävän karhun. Karhua ei näkynyt edes repussa, joten nautin märästä ja värikkäästä suosta pitkospuita kävellessä.

Patvinsuon kansallispuistossa on kaiken kaikkiaan 20 kilometriä pitkospuilla varustettuja reittejä ja ilman niitä liikkumisesta ei tulisikaan mitään. Keväällä lumien sulamisen aikaan suo on märimmillään ja ilman pitkospuita sinne polvia myöten uppoaminen olisi enemmän kuin todennäköistä. Omalla kymmenen kilometrin reitilläni arviolta 7,5 kilometriä oli pitkospuuosuuksia ja loppuosa polkuja. Kävijöitä ei ole liiaksi asti, sillä osa polkuosuuksista oli todella kapeita vähäisestä liikkumisesta johtuen. Näin ollen sekin johti siihen, että tunsi olevansa koskemattomassa luonnossa.

Myöhäinen kevät teki sen, että paljoa aikaisemmin ei olisi ollut edes mielekästä patikoida päivän lenkkiäni. Muutaman sadan metrin matkalla usean senttimetrin lumikinokset peittivät pitkospuut ja oli melkoista arpomista osua niiden päälle. Ohi astuessa jalka alkoi väistämättä uppoamaan vieressä olevaan suohon.

Kansallispuistoja ei ole mielekästä laittaa paremmuusjärjestykseen, mutta itselle Patvinsuon kansallispuistossa viettämäni patikkaretki kuuluu ilman muuta Top3 kokemuksiini Suomen luonnossa. Aivan varmasti tulen Patvinsuolle menemään pidemmälle retkelle tulevaisuudessa! Mikäli Patvinsuo kiinnostaa enemmänkin, julkaisen lähiaikoina siitä erillisen postauksen kuvaraportin keran.

Patvinsuolla on 20 kilometriä pitkospuita.

Patvinsuolla on 20 kilometriä pitkospuita.

Todella upeassa suomaisemassa on erämaan tuntua.

Todella upeassa suomaisemassa on erämaan tuntua.

Surkanpuro oli upea ilmestys reittini loppupuolella.

Surkanpuro oli upea ilmestys reittini loppupuolella.

Etelä-Konneveden kansallispuisto

Kolmipäiväisen kansallispuistokierroksen kolmas kohde oli Etelä-Konneveden kansallispuisto. Olen tässä viimeiset vuoden aikana miettinyt useamman kerran Jyväskylä-Kuopio väliä ajaessani, että tuolla tarvitsisi poiketa. No nyt oli aikaa kotimatkalla tehdä pieni patikointiretki Etelä-Konneveden kansallispuistossa, joten siinä oli sopiva illan luontokohde.

Etelä-Konnenveden kansallispuisto tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet tutustua kansallispuistoon kanootilla ja veneellä, mutta itse valitsin perinteisen apostolin kyydin. Patikkareitiksi muodostui Kalajan kierros, jonka lähtöpaikalla oli entuudestaan kolme muuta autoa. Ketään muuta ihmistä en kuitenkaan valitsemallani reitillä nähnyt vaan sain reippailla itsekseni koko reitin luonnon ääniä kuunnellen.

Kalajan kierroksen suositusajaksi oli merkitty kolme tuntia ja mietin, että meneepä myöhäiseksi kotiintulo. Viime vuonna Norjan vaelluksilla suositusajat olivat sellaisia, että niihin sai liikkua tosissaan, että valokuvaustaukoja pitämällä oletusretkiaika piti kutinsa. Kalajan kierroksen maastoa oli esitteissä kuvattu hieman haastavaksi korkeuserojen vuoksi, mutta Norjaan verrattuna tämä oli kuin kävelytiellä olisi liikkunut. Toki hieman pidin nopeampaa retkivauhtia kuin yleensä, mutta silti aikaa ei kulunut kuin puolitoista tuntia 4,6 kilometrin reittiin.

Kalajan kierroksella kierretään Vuori-Kalaja niminen järvi, jonka toisella reunalla on korkeat kiviseinämät. Ylhäällä Kalajanvuoren päällä avautuivat upeat maisemat ja ne olivatkin kierroksen parasta antia. Katselin jonkin aikaa myös tikkaa, joka naputteli tasaisella rytmillä vanhan kuusen runkoa. Sanomattakin oli selvää, että tämä ääni miellytti enemmän kuin viikon verran kodin ränniä naputellut tikka, joka on etsinyt kuumeisesti puolisoa.

Seuraavan kerran, kun suuntaan Etelä-Konnenveden kansallispuistoon, haluan mennä sinne melomaan. Hieman pidempi sopiva retki jalkaisin olisi 14 kilometriä pitkä Kolmen vuoren vaellus.

Vuori-Kalajan rannalla osa matkaa kuljettiin pitkospuita.

Vuori-Kalajan rannalla osa matkaa kuljettiin pitkospuita.

1970-luvulla rakennettu mökki kuului karjalansiirtolaiselle Feliks Tarasoffille, jota on kiittäminen Kalajanvuoren vanhan metsän säilymisestä.

1970-luvulla rakennettu mökki kuului karjalansiirtolaiselle Feliks Tarasoffille, jota on kiittäminen Kalajanvuoren vanhan metsän säilymisestä.

Kalajanvuoren huipulta avautui useampaan suuntaan upeat maisemat.

Kalajanvuoren huipulta avautui useampaan suuntaan upeat maisemat.

Kansallispuistot tutuiksi

Suomessa on kaiken kaikkiaan 39 kansallispuistoa. Kansallispuistojen lisäksi Suomessa on kahdeksan Valtion retkeilyaluetta.  Kuukauden päästä Kansallispuistoja on yksi lisää, sillä Hossasta tulee kesäkuussa Suomi100 -juhlavuoden kansallispuisto.

Itsellä on tällä hetkellä käytynä 13 kansallispuistoa, joten uutta nähtävää löytyy vielä useammalle vuodelle. Lähes jokainen käymistäni kansallispuistoista on kaiken lisäksi ollut sellaisia, että niihin tekee mieli palata vielä useamman kerran uudelleen.

Kansallispuistot ja valtion retkeilyalueet antavat varsin kattavan kokonaiskuvan Suomen luonnosta. Osa näistä suojelluista alueista on varsin laajoja, kun taas osa on melko pienellä alueella. Jokaisesta kohteesta on olemassa esittely Luontoon.fi -sivustolla ja sieltä löytyy myös yleisesite PDF:n muodossa kaikista kohteista. Pidemmällä vaellukselle lähtevien kannattaa ostaa alueesta tarkempi kartta sekä varautua asianmukaisin retkeilyvarustein matkaan.

Suomen kansallispuistot | Valtion retkeilyalueet kartalla:

Suomen kansallispuistotValtion retkeilyalueet

Miten on, onko Suomen kansallispuistot ja valtion retkeilyalueet sinulle kuinka tuttuja?

Kansallispuistojen ja valtion retkeilyalueiden lisäksi jokaisen kodin lähistöltä löytyy luontokohteita, joissa pääsee nauttimaan maamme upeasta luonnosta. Aina ei tarvitse matkustaa kauaksi nähdäkseen kauniita maisemia, sillä usein upeita kohteita on todella lähellä! Itsellä upeat maisemat alkavat muutaman sadan metrin päästä kotiovelta, jolloin pääsen nauttimaan Pyhäjärven rantamaisemista. Pyynikin luonnonsuojelualueelle on vartin matka ja vastaavasti alle kahden tunnin automatkan päässä on jo neljäsosa Suomen kansallispuistoista.

Luontomatkailu kunniaan,
Kohteena maailma / Rami

Suomen luonto -haasteen säännöt sisällöntuottajille:

  • Ota haaste vastaan ja tutustu sinulle entuudestaan tuntemattomaan Suomen kansallispuistoon tai valtion retkeilyalueeseen
  • Kerro valitsemastasi kohteesta ja siitä, mitä sinulle luonto merkitsee
  • Kiitä sinut nimennyttä bloggaajaa ja laita linkki hänen blogiinsa
  • Haasteeseen voi ottaa osaa kuka vaan ilman erikseen haastamistakin. Mitä enemmän Suomen upeasta luonnosta tuotetaan sisältöä niin aina parempi!
  • Nimeä ja linkitä 5 sisällöntuottajaa, jotka haluat haastaa mukaan Suomen upean luonnon esiin nostamiseen
  • Lisää postauksen loppuun haasteen säännöt ja linkki haasteen aloittaneeseen Kohteena maailma -blogin postaukseen

Suomen luonto -haaste lukijoille:

  • Käy retkeilemässä vähintään yhdessä Suomen kansallispuistossa tai valtion retkeilyalueella tänä vuonna!

Haastetut blogit/vlogit:

Haastan seuraavat viisi sisällöntuottajaa osallistumaan Suomen luonto -haasteeseen.

  • Live now dream later -blogia pitävän Saanan, jonka näkisin mielelläni kanootilla seikkailemassa.
  • Maailman äärellä -blogia kirjoittavan Heidin, joka on tuonut varsinkin itäisen Suomen kauneutta esiin.
  • Maarit Helana -blogia pitävän Maaritin, jonka luontokuvat ovat aina aivan mahtavia.
  • Peace and Style -blogia pitävän Anna-Marin, jonka hyvinvoinnin teemaan luontomatkailu sopii erinomaisesti.
  • The Present is Perfect -blogia pitävän Sandran, joka on tänä kesänä päättänyt omistaa aikaa lähimatkailuun.

Haasteeseen sallistuneet blogit:

Lähikohteista Pyynikki on itselle ympärivuotinen suosikki.

Lähikohteista Pyynikki on itselle ympärivuotinen suosikki.