Grand Canyon

Grand Canyon on sellaisia luontonähtävyyksiä, mitkä on kerran elämässä nähtävä. Kaksikymmentäyksi vuotta takaperin kävimme ystäväni Villen kanssa Las Vegasissa, mutta silloin aika ei antanut myöden vierailulle Coast to Coast -retkellä. Silloin jo päätin, että seuraavan kerran kun Las Vegasiin matkaan niin menen heti ensimmäiseksi Grand Canyonille.

Toissa talvena oli ohjelmassa viikon työreissu Las Vegasiin kiireellisellä aikataululla, mutta taktikoin menomatkan siten, että jäi yksi päivä vapaata jetlagin parantamiseen eli toisin sanoen nähtävyyksien kiertämiseen. Työreissu vahvistui melko myöhään, joten Grand Canyonin retken suunnittelu jäi myöskin viime tippaan. Itsellä oli kaksi vaihtoehtoa retkelle: nähdä Grand Canyon Skywalk kokopäiväretkellä tai tehdä helikopterilla lyhempi retki kanjonin pohjalle. Päädyin pitkän harkinnan jälkeen jälkimmäiseen, sillä ehtisin touhuamaan iltapäivän jotain muuta Las Vegasissa.

Retken pystyikin varaamaan pienellä alennuksella teoriassa helposti interwebistä, mutta haluamani ajankohta ei lopulta kuitenkaan onnistunut. Chicagon lentokentällä selvittelin tilannetta ensin netin kautta ja sitten puhelimitse ja selvittely jatkui vielä Las Vegasiin päädyttyäni. Lopulta homma oli kuitenkin hallussa ja seuraavaksi aamuksi oli limusiini tulossa hakemaan minua muutaman kilometrin päässä olevalle helikopterikentälle. Selvittely oli sikäli mielenkiintoista, että helmikuun saldo kännykän webyhteydestä loppui Chicagossa 28. päivä ja vastaavasti maaliskuun saldo loppui 1. päivä Las Vegasissa. Näin ollen silloinen työnantajani ilokseni kustansi Grand Canyonin reissusta 160 euroa datamaksua 😀 Joka tapauksessa loppu hyvin kaikki hyvin ja suorinta tietä tarkistamaan onko Las Vegasin yöelämä muuttunut 21 vuodessa…

“Hyvin nukutun” yön jälkeen jetlagista ei ollut tietoakaan, joten pikaisen aamiaisen jälkeen odottamaan limusiiniä hotellin aulaan. Sieltä limusiini tulikin, jossa oli odottamassa kolumbialainen neitokainen. Matkalla helikopterikentälle otettiin vielä pari pariskuntaa mukaan toisesta hotellista ja sen jälkeen kohti kenttää.

Retkelle taisi olla lähdössä kaiken kaikkiaan kuusi helikopterillista porukkaa ja jokaiseen kopteriin mahtui kuusi henkilöä. Kaikki henkilöt punnittiin ja sen mukaan sai paikan koptereihin. Meidän kopterissa oli kolme “pariskuntaa”: minä ja kolumbialainen neito, samaan konferenssiin osallistuvat norjalainen kaveri ja unkarilainen neito sekä jenkkipariskunta. Menomatkalle arpaonni arpoi meidät takariviin ja vastaavasti paluumatkalle oli tiedossa eturivi pilotin viereen.

Itse en ollut koskaan aikaisemmin helikopterissa, joten kokemus olisi sinälläänkin mielenkiintoinen. Yllätyin kuitenkin heti ensimaileista lähtien siitä, kuinka mukavan tasaista meno oli. Pilottikin kertoi meitä onnistaneen siinä, että meillä oli laivueen vanhin kopteri – saamme siis nauttia astetta hitaammalla koneella maisemista pidempään.

The Stripin hotellit ilmasta käsin oli erittäin upeita, mutta matka jatkui suorinta tietä kohti Hooverin patoa. Hooverin pato oli mahtava näky, olihan se aikoinaan maailman suurin. Hooverin padon yllä teimme pienen kierroksen ja sen jälkeen matka jatkui kohti retken päämäärää eli Grand Canyonia.

Las Vegas - the Strip

Las Vegas – the Strip

Punertavaa vuoristoa

Punertavaa vuoristoa

Tekojärveä ja hotelleja

Tekojärveä ja hotelleja

Hooverin pato lähestyy

Hooverin pato lähestyy

Hooverin pato

Hooverin pato

Väriloisto oli upeaa

Väriloisto oli upeaa

Ohitimme matkalla monia mielenkiintoisia kohteita, kunnes pilotti laittoi kuulokkeista soimaan Indiana Jonesin tunnusmusiikin… Grand Canyon aukesi kaikessa mahtavuudessaan, jonka jälkeen lähdimme Colorado joen uomaa mukaillen lentämään kanjonissa. Jonkun matkaa maisemista nautittuamme laskeuduimme kanjonin pohjalle shampanjabrunssille. Kaikki olikin tähän saakka täydellistä, mutta niinkin kuivalla alueella kuin olimme tuli mieletön sadekuuro päällemme. Muutamat pikaiset kuvat napsittuamme ehdimme nauttia hätäisen brunssin jonka jälkeen juoksimme kaatosateessa takaisin kopteriin. Tietysti olisi ollut mukavampaa nauttia parikymmentä minuuttia kuivassa säässä kanjonia ihaillen, mutta luonnolle ei voi mitään.

Indiana Jonesin tunnusmusiikki kuulokkeista...

Indiana Jonesin tunnusmusiikki kuulokkeista…

Lähdimme seuraamaan Colorado Riveriä

Lähdimme seuraamaan Colorado Riveriä

Maisemat olivat kerrassaan upeat

Maisemat olivat kerrassaan upeat

Kanjonin pohjalla

Kanjonin pohjalla

Grand Canyon

Grand Canyon

Kohta muuten alkaa sataa

Kohta muuten alkaa sataa

Paluumatka kohti Las Vegasia alkoi mielenkiintoisesti, kun pilottimme alkoi etsimään ohjekirjasta miten kopterin huuruinen lasi saadaan puhallettua kuivaksi. Pilotti ei ollut lentänyt aikaisemmin kyseistä kopterityyppiä kovinkaan montaa kertaa ja sanokin, ettei ollut ennen tullut sadetta kyseisellä mallilla kohdalle. Kaveri löysi manuaalista oikean sivun ja saatiin puhallettua etulasi pääosin puhtaaksi. Ei muuta kuin kopteri ilmaan ja nauttimaan kaatosateesta kuumaakin kuumemmalla aavikolla 😀

Muut kopterit lähtivät kohti Las Vegasia...

Muut kopterit lähtivät kohti Las Vegasia…

... mutta me luimme manuaalia.

… mutta me luimme manuaalia.

Sade loppui melko pian yhtä nopeasti kuin alkoikin, joten loppumatkan saimme nauttia maisemista taas kuivassa säässä. Maisemat olivat edelleen katsomisen arvoisia, mutta ei tietenkään Grand Canyonin veroisia. Loppumatkan kohokohta oli tietysti Las Vegas Downtownin ja The Stripin hotellien näkemin ilmasta käsin ennen kaartumista kopterikentälle. Erinomaisen ja mieleenpainuvan reissun jälkeen limusiini heitti meidät takaisin hotelleihin. Loistoreissu kaiken kaikkiaan, vaikka sade kastelikin kanjonin pohjalla kunnolla.

Grand Canyon ja saderintama

Grand Canyon ja saderintama

Lake Mead

Lake Mead

Paluumatkalla oli aikaa ottaa rennosti

Paluumatkalla oli aikaa ottaa rennosti

Las Vegas on rakennettu keskelle aavikkoa

Las Vegas on rakennettu keskelle aavikkoa

Las Vegas - Downtown

Las Vegas – Downtown

Las Vegas - the Strip

Las Vegas – the Strip

Päivärahat meni, mutta tulipahan reissu tehtyä

Päivärahat meni, mutta tulipahan reissu tehtyä

– Kohteena maailma / Rami

P.S. Jos reissun hinta kiinnostaa, niin oli puolitoista vuotta sitten 220 € + 50 taalaa matkustajamaksuja kentällä tms. Tällä hetkellä näyttäisi olevan tarjouksessa 320 taalaa + matkustajamaksu (Retkikuvaus hintatietoineen). Ei siis mitään ilmaista lystiä, mutta menee osastolle “kerran elämässä”.

Lisätietoa: