Preikestolen
Norja on luontomatkailijan taivas. Upeita vaellus- ja patikointireittejä on tarjolla roppakaupalla. Preikestolen on yksittäisistä kohteista suosituin ja siellä käy vierailijoita enemmän kuin missään muussa Norjan luontokohteessa vuosittain.
Trolltungan 24 kilometrin ja 13 tunnin vaelluksen jälkeen siirryimme heinäkuisella Norjan vaellusreissulla seuraavaan kohteeseen eli Preikestolenille. Hieman mietitytti tulevan retkeilypäivän sää, sillä siirtymäosuudella vettä tuli reippaasti tasaisin väliajoin. Kyllähän sitä sateellakin Preikestolenin valloittaa, mutta näkymistä ei kyllä sitten pääsisi nauttimaan yhtään. Onneksi seuraavan päivän ennusteet pitivät paikkaansa ja pääsimme nauttimaan hyvästä retkeilysäästä.
Preikestolen eli Saarnastuoli on 604 metriä korkeudessa oleva kalliolohkare, joka nousee pystysuoraan Lysebotn-vuonon pinnasta. Itse Saarnastuoli on 25 x 25 metrin kokoinen alue, josta avautuu yksi Norjan upeimmista maisemista. Ja jos maisemat ovat Norjan upeimpia, niin ne on silloin todella upeat!
Preikestolen – Norjan suosituin luontonähtävyys.
Preikestolen – miten sinne pääsee?
Preikestolen sijaitsee puolentoista tunnin automatkan päässä Stavangerista, mutta matkalla tarvitsee ylittää vesistö yhdellä lauttamatkalla riippumatta reitistä. Suorin reitti kulkee suoraan lautalla Stavangerista Tauhun, josta ajelee autolla vielä puolisen tuntia Preikestolen parkkipaikalle. Vaihtoehtoisesti voi ajella hieman enemmän ja mennä lyhyen välin Lauvvikista Oanesiin lautalla. Molempia reittejä käyttämällä matka-aika on sama, mutta Stavangerista Tauhun reitti on hieman kalliimpi pidemmästä lauttamatkasta johtuen.
Stavangerista Preikestolenille pääsee kahta reittiä. (Klikkaa kuvaa avataksesi reitit Google Mapsiin).
Mikäli ei ole omalla tai vuokra-autolla liikenteessä, niin Preikestolenille pääsee helposti ohjatulla retkellä. Stavangerista järjestetään kesäaikaan päivittäin retkiä, missä laiva&bussi -yhdistelmällä näkee Preikestolenin alhaalta vuonolta päin ja sen jälkeen bussikuljetuksien avulla pääsee vaeltamaan omaan tahtiin Preikestolenin huipulle. Preikestolenin retken jälkeen bussi vie sieltä takaisin Stavangeriin.
Preikestolen Fjellstue – vaelluksen lähtöpaikka.
Bussi&laiva -retkillä Preikestolenin näkee myös vesiltä käsin tai vaihtoehtoisesti matkaamalla autolautalla kohti Lysebotnin kylää.
Vaellusreitin profiili
Preikestolenin maksullinen parkkipaikka (NOK 150) sijaitsee 270 metrin korkeudessa, mistä alkaa yhteen suuntaan neljän kilometrin vaellusreitti Preiksestolenille. Reitti on merkitty siten, että eksymisen vaaraa ei ole – varsinkin, kun porukkaa menee jonossa kuin muurahaisia konsanaan. Preikestolen sijaitsee 604 metrin korkeudessa, joten nousua reitillä on reilut 300 metriä. Norjan vaellusreittiasteikolla Preikestolen on punainen (vihreä, sininen, punainen ja musta), mikä johtunee korkeuserosta ja reitin kivikkoisuudesta.
Suositusaika reitille on varata 2+2h eli yhteensä neljä tuntia. Preikestolenin valloittamiseen meillä meni puolitoista tuntia, joten parin tunnin suositusaika suuntaansa on varsin riittävä. Paluureitti on täsmälleen sama kuin mennessä, mutta omasta mielestäni haastavampi. Itse nimittäin kävelen paljon mieluummin jyrkkiä kivikkoja ylöspäin kuin alaspäin. Tietysti mitä lyhyempi henkilö on kyseessä, niin sitä haastavampaa ja raskaampaan ylöspäin meno varmasti on. Kivikkojen porrasväli on välillä aika korkea.
Se mitä kukaan ei ollut itselle aikaisemmin kertonut, niin itse vaellusta ei kannata missään nimessä lopettaa Preikestolenille! Valitettavasti suurin osa tekee niin, mutta kauneimmillaan Preikestolen näyttäytyy jatkamalla matkaa ylöspäin. Vieressä oleva vuonon korkein kohta on reilut sata metriä korkeammalla ja näkymät ovat Preikestolenille upeat. Itse kävimme 659 metrissä, jonne tarvitsi varata tunti lisää vaellusaikaa. Preikestolenilta ylöspäin reitti muuttuu selvästi haastavammaksi, mutta palkinto onkin sitä upeampi. Aivan huipulla käyntiin olisi tarvittu vielä puolisen tuntia lisää aikaa, mutta päivän aikataulumme johdosta emme katsoneet sitä enää tarpeelliseksi. Eipä silti, maisemallisesti käymältämme korkeudelta näki Lysebotn-vuonon ja Preikestolenin jo varsin upeasti!
Viereisellä kukkulalla käynti nosti kokonaisreissun pituudeksi metrin yli kymmenen kilometriä sisältäen kaikki askeleet matkan varrella valokuvaustuokioineen. Kaiken kaikkiaan evästaukoineen olimme reitillä 4h 50 min ja kokonaisnousua tuli yhteensä 582 metriä. Eli jos haluaa käydä Preikestolenin katsomassa viereiseltä huipulta ja nauttia perillä olosta, niin kannattaa varata kyllä viisi tuntia kokonaisreissuun. Suosittelen, sillä näkymät ovat vertaansa vailla!
Preikestolen – 8 kilometriä, johon kannattaa varata neljä tuntia.
Preikestolen – 25 x 25 metrin lohkare, joka on Norjan suosituin luontonähtävyys.
Vaellusta kannattaa jatkaa vielä 50-100 metriä ylemmäksi.
Vaellusreitti kuvakatsauksena
Edellisellä reissulla en päässyt tätä kylttiä pidemmälle, nyt mentiin huipulle saakka.
Alkuun otettiin heti luulot pois ja lähdettiin puiden välissä pystysuoraan ylöspäin.
Ensimmäinen kilometri oli puhdasta nousua.
Välillä matkan varrella oli pitkospuuosuuksia…
… mutta keskimäärin keskityttiin kiviaskelmilla kiipeämiseen.
Kahden ja puolen kilometrin jälkeen maisemat paranivat.
Viimeiset sadat metrin käveltiin Lysebotn-vuonon reunalla.
Välillä kurkattiin, miltä alhaalla näyttää.
Viimeiset metrit jäljellä, maisema on jo kerrassaan upea.
Tältä touhu näytti itse Saarnastuolilla.
Huipulta ylöspäin
Preikestolen on kauneimmillaan, kun jatkaa ylöspäin. Preikestolenin yläpuolella on kymmenen metriä korkea kallio, josta avautuu jo kivat näkymät Saarnastuoliin. Sen verran kiipeämistä sinne on isojen kivilohkareiden välistä, että suurin osa retkeilijöistä ei enää sinne mene. Siellä on kuitenkin heti jo paljon rauhallisempaa ja on oiva paikka evästauolle. Evästauon jälkeen jatkoimme matkaa vielä viereistä kukkulaa kohden siten, että koko Preikestolen avautui kaikessa kauneudessaan. Suosittelenkin, että Preikestolenille matkatessa jatkaa matkaa ylöspäin omaan rauhaan parhaiden maisemien ääreen.
Evästauolle upeat puitteet…
… ja valokuvaukselle tarjolla huippumaisemat samalla kertaa.
Oman rauhan eteen kannattaa vähän kiivetäkin.
650 metrin korkeudessa maisemat paranevat entisestään.
Vielä olisi ollut 40 metriä varaa kiivetä ylöspäin.
Preikestolen ja Lysebotn-vuono on Norjan kuvatuimpia kohteita eikä ihme!
Yhteenveto
Haastavuus: Preikestolenin reitti ei ole pituudella pilattu, mutta kyllä sinnekin pitää varautua asianmukaisin varustein. Muutama sankari näytti olevan liikkeillä varvastossuilla, ja kyllähän niilläkin reitin kävelee. Saattaa tosin seuraavana päivänä olla kävelyt kävelty, rakoilta ei varmasti säästy. Paikka paikoin reitti on varsin haastavaa, joten korkeavartiset retkeilykengät ovat kyllä tarpeen. Mikäli haluaa käydä katsomassa Preikestolenia viereiseltä kukkulalta, niin reitti muuttuu huomattavasti haastavammaksi heti ensi metreillä. Lisäksi Preikestolenin reitin voi halutessaan yhdistää pidempiin vaellusreitteihin, mikäli pituus tuntuu liian lyhyeltä päiväretkeksi tai haluaa yön yli kestävän vaelluksen.
Väenpaljous: Kesäaikaan Preikestolenia ei pääse valloittamaan omassa rauhassa vaan kannattaa varautua siihen, että Norjan suosituin luontonähtävyys on porukkaa täynnä. Toisaalta kun siihen on henkisesti valmistautunut, niin onhan se hauskan näköistä seurata ihmisiä Saarnastuolilla. Kannattaa kyllä olla reunalla tarkkana, sillä suurin riski on joutua vieruskaverin tönäisemäksi kuin itse aiheuttaa oma putoamisensa. Tosin kyllä muutamien poseeraukset kuviin oli sen verran hurjan näköistä puuhaa, että ihme kyllä kaikki siellä päällä pysyvät putoamatta. Viereiselle kukkulalle kiivetessä saa nauttia jo omasta rauhasta.
Muut vaelluskohteet: Itse jatkoimme Preikestolenilta vuonon päässä olevaan Lysebotnin kylään, josta seuraavaksi valloitimme Kjeragin. Suosittelenkin yhdistämään nämä kaksi vaellusreittiä samalle reissulle. Toki reissumme kolmas kohde Trolltunga oli itsessään kaikista upein elämys vaellusmielessä, joten tässä on hyvä kolminaisuus tarjolla luonnossa liikkuville Bergenin ja Stavangerin välimaastoon.
Norjan sää: Kun Norjan vaellusreissuja suunnittelee, niin kannattaa pitää mielessä aina sää. Meillä oli reissulla todella hyvä tuuri säiden kanssa ja saimme nauttia jokaisen vaelluksen hyvässä retkeilysäässä. Kannattaa varata myös varapäiviä, jos haluaa vaellukset suorittaa hyvässä säässä. Kaukokaipuun Nella kävi Preikestolenilla hieman toisenlaisessa säässä kuin me, jolloin huipulta ei näkynyt mitään.
Valokuvaukseen on tarjolla hienot puitteet.
Tärkeintä on matkassa olla oman taitotasonsa mukaan.
Ihme kun kukaan ei putoa täydellistä kuvaa metsästäessään…
… perinteisempää touhua on käydä kuvauttamassa turvallisesti itsensä kielekkeen kulmauksessa.
Retkeilyterveisin,
-Kohteena maailma / Rami
Lisää luettavaa:
- Preikestolenin huipulla by Kaukokaipuu
- Preikestolenin vaellus by Johanna Suomela
- Top 10 Stavanger by Kohteena maailma
- Norjan parhaat vaellusreitit – Trolltunga by Kohteena maailma
- Norjan parhaat vaellusreitit – Kjerag by Kohteena maailma
Pysy kanavalla – seuraavaksi tulossa Kjeragin postaus.
