Suomen vanhin ja suosituin kansallispuisto

Pallas-Ylläksen kansallispuisto on Suomen vanhin kansallispuisto yhdessä Pyhä-Luoston kansallispuiston kanssa. Molemmat kansallispuistot ovat perustettu vuonna 1938, joten ne täyttivät tänä vuonna 80 vuotta. Pallas-Ylläksen kansallispuisto on samalla Suomen kolmanneksi laajin kansallispuisto ja kävijämääriltään Suomen suosituin.

Pallas-Ylläksen kansallispuistossa on merkittyjä kesäreittejä patikointiin 350 kilometriä. Sieltä löytyy 17 lyhyempää (alle 20 km) merkittyä luontopolkua ja 4 pidempää (yli 50 km) vaellusreittiä. Maastopyöräreittejä Pallas-Ylläksen kansallispuistossa on 80 kilometriä. Tosin Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa pyöräily on sallittu kaikilla virallisilla merkityillä kesäreiteillä muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta, joten kokonaisuudessaan maastopyöräilyyn on upeat mahdollisuudet. Hiihtolatuja yli 500 kilometriä, joten Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on suosittu ympäri vuoden.

Pyhä-Ylläksen kansallispuiston alueella on mitattu maailman puhtainta ilmaa.

Näkymää Taivaskeron huipulta Pallakselta.

Näkymää Taivaskeron huipulta Pallakselta.

Pallas-Ylläksen kansallispuisto on retkeilijän unelma

Pallas-Ylläksen vahvuus Lapin muihin kansallispuistoihin verrattuna on siinä, että se on autolla helpoiten saavutettavissa. Laajan kansallispuiston eri osiin on erittäin hyvät kulkuyhteydet, joten päiväretkiä on helppo tehdä majoittumalla yhteen tukikohtaan. Hetta, Muonio, Ollos, Pallas, Ylläs ja jopa Levi ovat lyhyen ajomatkan päässä Pallas-Ylläksen kansallispuiston eri reiteistä. Itse majoituin kolme yötä Muoniossa Harrinivalla, joka on Pallas-Ylläksen kansallispuiston keskivaiheilla. Näin sieltä on halutessaan helppo suunnata kansallispuiston eri osiin tutustumaan eri patikointi- ja maastopyöräreitteihin.

Pallas-Ylläksen kansallispuisto on helposti saavutettavissa eri ilmansuunnista.

Pallas-Ylläksen kansallispuisto on helposti saavutettavissa eri ilmansuunnista.

Patikointia Pallaksella – Taivaskeron reitti

Pallastunturi Muoniossa on ollut varsin suosittu patikointikohde jo 80 vuotta. Kansallispuiston avaamisen yhteydessä Pallakselle perustettiin hotelli heti vuonna 1938 lähelle Pallastunturin huippua, mutta saksalaiset räjäyttivät sen poistuessaan Lapista 1948. Nykyään Pallastunturin sydämessä sijaitsee hotelli Pallas, jonka vanhin hirsiosa on vuodelta 1948. Samassa pihapiirissä on Pallastunturin luontokeskus, jonka vierestä lähtee useampi Pallas-Yllästunturin kansallispuiston merkitty patikointireitti.

Pallastunturin suosituin reitti on yhdeksän kilometriä pitkä Taivaskeron reitti, jossa reitti kulkee 809 metriä korkean Taivaskeron huipulle. Kyseisen tunturin huipulla sytytettiin Helsingin olympialaisten tuli, joten Taivaskerolla on myös merkittävä rooli suomalaisessa urheiluhistoriassa. Taivaskeron reitin olisi voinut halutessaan helposti yhdistää seitsemän kilometriä pitkään Palkaskeron reittiin, jolloin kokonaispituus on karvan alle 15 kilometriä osan reiteistä ollessa samaa polkua. Tällä kerralla Taivaskeron reitti riitti yksinään, sillä hellenumeroita lähentelevässä ilmassa yhdeksän kilometriä kiipeilyä tunturien rinteillä oli sopiva päivän aktiivilomailuannos.

Pallas hotelli sijaitsee keskellä kansallispuistoa. Taustalla näkyy Pallastunturin laskettelurinteet.

Pallas hotelli sijaitsee keskellä kansallispuistoa. Taustalla näkyy Pallastunturin laskettelurinteet.

Taivaskeron huiputus

Taivaskeron reitti lähtee Pallastunturin luontokeskuksen pihalta. Auton voi jättää alueen parkkipaikalle, jota käyttivät myös porot vilvoitteluun. Retkisää oli muutenkin erinomainen hellelukemia lähentelevästä lämpötilasta huolimatta, sillä poroja oli enemmän kuin mäkäräisiä. Ainoastaan muutamat paarmat olivat kiusaksi reitin viimeisillä sadoilla metreillä ennen rengasreitin loppua.

Luontokeskuksen pihasta lähdettäessä kohti ylöspäin Taivaskeron huippua on se näkyvissä edessä koko matkan ajan. Ensimmäiset kilometrit ovat loivaa nousua ja alkumatka on samaa reittiä kuin kolme kilometriä pitkä käpymerkein merkitty Vatikurun luontopolku. Vatikurun luontopolku esittelee tunturiseudun elämää ja kulttuuria kuvitetuin opastetauluin, ja niitä onkin mukava lueskella Taivaskeron kierroksen alkumatkasta.

Aina silloin tällöin oli mukava katsella taaksepäin, jolloin avautui upea maisema Pallastunturin ympäristöön. Valokuvia oli mukava ottaa kauniista maisemista ja nauttia aurinkoisesta päivästä tunturista. Patikoijia oli aika vähän, joten luonnossa sai liikkua omassa rauhassa.

Viiden kilometrin kohdalla polku kääntyy kohti Taivaskeron huippua, jonne pienen kiipeilyn jälkeen pääsee nauttimaan upeista maisemista. Taivaskeron huippu on samalla reitin paras taukopaikka, eikä sieltä kannata lähteä kiirehtien matkaa jatkamaan.

Lapin kesä oli lämmöstä huolimatta retkeilijälle vaatetuksen suhteen haastava, sillä tuntureilla puhaltaa paikoin navakka kylmä tuuli. Olin aivan varma, että tuloksena on upeasta patikointiretkestä huolimatta flunssa, mutta onneksi näin ei käynyt. Vasemman puoliskon niska sai sen verran kovaa viimaa Taivaskeron nousun ajan, että tuli korkeakauluksista paitaa ikävä.

Huipulla tulee, joten oli aika kaivaa pipo päähän ja nauttia rauhassa Taivaskerolta avautuvista maisemista.

Poroja nähtiin enemmän kuin mäkäräisiä eli olosuhteet siltä osin täydelliset.

Poroja nähtiin enemmän kuin mäkäräisiä eli olosuhteet siltä osin täydelliset.

Ensimmäiset sadat metrit liikuttiin matalan puuston suojissa.

Ensimmäiset sadat metrit liikuttiin matalan puuston suojissa.

Vatikurun luontopolun opastauluja voi lueskella Taivaskeron kierroksen alkumatkasta.

Vatikurun luontopolun opastauluja voi lueskella Taivaskeron kierroksen alkumatkasta.

Tasaisin väliajoin oli ihailtava maisemia taaksepäin.

Tasaisin väliajoin oli ihailtava maisemia taaksepäin.

Loppunousu Taivaskeron huipulle noustiin hieman jyrkemmässä rinteessä, joskin vielä varsin maltillisessa nousussa.

Loppunousu Taivaskeron huipulle noustiin hieman jyrkemmässä rinteessä, joskin vielä varsin maltillisessa nousussa.

Taivaskeron huipulla.

Taivaskeron huipulla.

Taivaskeron huipulla oli mukava katsella maisemia.

Taivaskeron huipulla oli mukava katsella maisemia.

Helsingin olympiatulen sytytyspaikka

Taivaskeron huipulle on pystytetty kyltti muistuttamaan Helsingin olympiatulen sytytyksestä, mikä tekee Taivaskeron huipusta merkittävän kohteen koko maailman urheiluhistoriaa ajatellen. On siinä ollut olympiatulella kuljettavaa Helsingin olympiastadionille vuonna 1952, ennen kuin Paavo Nurmi sai juosta viimeiset metrin ennen olympiatulen sytytystä stadionin tulipaikkaan.

Retkeilijät Taivaskeron huipulla, jossa sytytettiin Helsingin olympiatuli 6.7.1952.

Retkeilijät Taivaskeron huipulla, jossa sytytettiin Helsingin olympiatuli 6.7.1952.

Copyright Yle arkisto

Olympiatuli ja Paavo Nurmi copyright Yle arkisto

Taivaskerolta Pallaksen luontokeskukseen

Taivaskeron jälkeen alkoi laskeutuminen alaspäin hetkenaikaan Vatikurun reunalle. Sen jälkeen alkoi pieni nousu kohti Laukukeron huippua, mutta merkitty reitti ei noussut sen huipulle saakka. Kun reitti saavutti Pallaksen laskettelurinteet, lasketeltiin loppumatka hiihtohissien vieressä kohti lähtöpaikkana toiminutta luontokeskustasta. Loppumatkan aikana tuli katseltua upeaa maisemaa, josta oli helppo nähdä niin Olloksen, Ylläksen kuin Levinkin laskettelurinteet. Ainoa miinus retkellä oli viimeisen kilometrin seuranneet paarmat, mutta niiden kanssa on vain elettävä. Saipahan siinä samalla sitten kädetkin liikuntaa jalkojen lisäksi. Perille päästyä oli ohjelmassa auton viilennys ja matkan jatkuminen kohti uusia seikkailuja.

Taivaskeron huipulta matka jatkui kohti Laukukerolla olleita laskettelurinteitä.

Taivaskeron huipulta matka jatkui kohti Laukukerolla olleita laskettelurinteitä.

Vatikuru

Vatikuru

Laukukeron rinteillä.

Laukukeron rinteillä.

Loppulasku alkaa kohti luontokeskusta.

Loppulasku alkaa kohti luontokeskusta.

Summa summarum:

Pallas-Ylläksen kansallispuisto on retkeilijän unelma niin pitkien kuin lyhyidenkin patikointireittien suhteen. Hetta-Pallas -reitti on ollut Suomen suosituimpia vaellusreittejä jo vuosikymmeniä ja Taivaskeron reitti Pallastunturin juurella tarjoaa sopivan puolipäiväretken tunturien rinteillä.

Patikoinnin lisäksi maastopyöräilyreitit ovat Pallas-Ylläksen kansallispuistossa erinomaisia. Perinteisiä maastopyöriä ja uusia fatbike eli läskipyöriä on helposti vuokrattavissa ympäri kansallispuiston aluetta. Maastopyöräily onkin mukavaa vaihtelua patikointipäivien välissä Lapin luonnossa liikkuessa.

Patikoinnin lisäksi kannattaa Pallas-Ylläksen kansallispuistossa myös maastopyöräillä.

Patikoinnin lisäksi kannattaa Pallas-Ylläksen kansallispuistossa myös maastopyöräillä.

Patikointia ja olympiasoihtua,
Kohteena maailma / Rami

Lisää lukemista Muoniosta:

Lapin luonto luo outoa taikaa.

Lapin luonto luo outoa taikaa.