Patikointi kolmen valtakunnan rajapyykiltä Kilpisjärvelle
Vierailtuani useassa luontokohteessa ja kansallispuistossa kesällä 2021, nousi yksi retkipäivä ylitse muiden. Kilpisjärven upeissa maisemissa sijaitseva Mallan luonnonpuisto tarjoilee koskematonta erämaata ihailtavaksi pidemmälle päiväretkelle. Parhaimmillaan tämä Mallan luonnonpuistossa kulkeva Mallan polku on siten, että menomatkan kulkee Kilpisjärveltä Malla-laivalla Ruotsin puolella sijaitsevaan Koltalahteen, josta on kolmen kilometrin patikointi kolmen valtakunnan rajapyykille. Paluumatka patikoiden Kilpisjärvelle Mallan polkua pitkin on 11 kilometriä, joskin Pikku-Mallan huiputtamiseen pistona tulee lisää vielä nelisen kilometriä. Kokonaispituudeksi päiväretkelle tuli 20 kilometriä, kun Kilpisjärveltä Mallan luonnonpuiston parkkipaikalta piti vielä patikoida Kilpisjärven luontokeskuksen kautta Malla-laivan satamassa odottavalle autolle. Retki kesti kaikkineen kahdeksan tuntia, joista patikoinnin osuus oli seitsemän tuntia.
Ennen kuin lähtee itse Kolmen Valtakunnan rajalle ja Mallan luonnonpuistoon, tulee selvittää vallitsevat viranomaissäännökset. Kesällä 2021 kolmen rajapyykille sai mennä vain ja ainoastaan Malla-laivalla, jonka matkustajalistan hyväksyi rajavartiolaitos. Kolmen valtakunnan rajalle ei saanut patikoida Kilpisjärveltä, eikä Koltalahden satamasta (joka sijaitsee Ruotsin puolella) saanut lähteä patikoimaan Ruotsin ja Norjan tuntureille. Eli vaihtoehtoja oli tasan kaksi, mennä molempiin suuntiin laivalla tai mennä Koltalahteen laivalla, ja kolmen valtakunnan rajalla käytyään patikoida Mallan luonnonpuiston läpi Mallan polkua pitkin Kilpisjärvelle. Kesällä 2022 toivottavasti halukkaat pääsevät vaeltamaan myös Ruotsin tuntureille ja Norjan vuorille.
Karttakuvaa Kilpisjärven opastaulusta. Punainen katkoviiva on patikointireitti Mallan kansallispuistossa, sininen puolestaan hiihtoladut.
Patikoiden Kilpisjärvelle Koltalahdesta on 15 kilometriä, hiihtäen puolta vähemmän.
Mallalaivalla Kilpisjärveltä Koltalahteen
Kesäkuun viimeisenä aamuna auringon paistaessa täydeltä terältä, on hyvän aamiaisen jälkeen aika pakata retkireput päiväretkeä varten. Itse asiassa olimme poikani kanssa sen verran intoa täynnä tulevasta, että emme huomanneet edes jonkun peruttaneen kunnon lommon autoni takaluukkuun. Tästä tietämättämme liikuimme Lapland Hotels Kilpiksestä pari kilometriä Kilpisjärven satamaan, josta Mallalaiva vie retkeilijät kohti Kolmen valtakunnan rajaa kahdesti päivässä.
Viimeistään Malla-laivalla pitää päättää se, aikooko tulla takaisin laivalla vai patikoiden Koltalahdesta Kilpisjärvelle. Retkeilijöiden tiedot lähetetään rajaviranomaisille, ja laivahenkilökunta on tietoinen siitä, kuinka monta on tulossa takaisin laivalle paluumatkalle. Itselle Kilpisjärvelle retkeilemään lähtiessä oli ollut alusta asti selvää, että valitsemme pitkän patikkaretken Mallan luonnonpuiston erämaassa. Ja se kyllä olikin kyllä loman kohokohta!
Koska koronakesällä 2021 ei lippuja voinut ostaa etukäteen laivalle, kannatti satamassa olla hyvissä ajoin. Kaikki halukkaat eivät olisi Malla-laivaan edes mahtuneet, mutta myös hieman isompi Maria-laiva oli otettu liikenteeseen. Molemmat laivat tulivat täyteen eli varsin suositusta retkestä on kysymys!
Pääsimme lopulta liikenteeseen parikymmentä minuuttia yli kymmenen kohti Koltalahtea, joka on siis Mallan luonnonpuistoon vievä satama Ruotsin puolella. Matka Kilpisjärveltä Koltalahteen kestää puolisen tuntia, jona aikana pääsee nauttimaan niin Saanatunturista, Mallan luonnonpuistosta kuin Norjan puolella kohoavista lumihuippuisista vuorista. Jopa ylväs ja korkea Kitsiputous erottautuu Mallan luonnonpuistosta, mutta laivalta kaukaa katsottuna se näyttää vielä varsin pieneltä purolta.
Näkyvissä on erämaata joka suuntaan ympäri Kilpisjärven rantoja. Auringon lämmittäessä pilvettömältä taivaalta ja itikoiden loistaessa poissaolollaan, ei parempaa retkipäivää voisi toivoa!
- Malla-laiva aikataulut & hinnat (viralliset sivut)
Kilpisjärven satamassa M/S Maria ja M/S Malla valmiina viemään retkeilijät Ruotsin Koltalahteen.
Iso-Malla ja oikeassa reunassa oleva Kitsiputous erottui jo laivamatkalta-
Koltalahdesta kolmen valtakunnan rajapyykille, 3 km
Koltalahden satamaan saavuttua laivan kapteeni kertoo ohjeet, mitä tulee noudattaa niin Ruotsin puolella kuin Mallan luonnonpuistossa liikkuessa. Sen jälkeen lähteekin tasainen ihmisjono kävelemään kohti kolmen valtakunnan rajaa, kärjessä ne, joiden pitää olla takaisin parin tunnin päästä laivamatkalle Kilpisjärvelle. Koska molemmat laivat saapuivat peräkkäin satamaan, niin muutamia satunnaisia WC:ssä kävijöitä lukuun ottamatta jättäydyimme tarkoituksella viimeisten joukkoon.
Koltalahden satamassa on Mallan luonnonpuiston opastaulut, jotka kannattaa lueskella ennen liikkeelle lähtöä. Samalla on viimeistään tässä vaiheessa hyvä ottaa kuva kartasta, mikäli aikoo patikoida Kilpisjärvelle. Huomioitavaa on kuitenkin se, että vaikka Mallan polku on varsin hyvin merkitty, niin huonolla säällä matkassa mukana pitää olla kunnollinen paperikartta. Tyhmintä retkeilyssä on yliarvioida taitonsa liikkua maastossa, sillä Mallan luonnonpuisto on täyttä erämaata. Luonnonpuistossa ei saa liikkua kuin merkityllä reitillä, mutta huonolla säällä siltä eksymiseen on iso mahdollisuus. Varsinkin, kun matkan varrella ylitetään muutama virtaava puro sellaisesta kohdasta, mistä sattuu pääsemään ylitse. Kesäkuussa ei välttämättä kuivin jaloin reitistä selviä.
Kolmen valtakunnan rajapyykille ja sieltä takaisin tulevien ei tarvitse pohtia karttatarpeita. Koltalahdesta kolmen valtakunnan rajalle on niin selkeä kolmen kilometrin reitti, että riittää kuin seuraa edellä meneviä retkeilijöitä. Matkalla liikutaan niin upeassa tunturikoivikossa kuin vesistön reunamilla. Reitti on mukava maisemiltaan, ja se on retkeilijöille varsin leppoisaa tasaista maastoa.
Koltalahden satamassa Kilpisjärven taustalla kohoava Saanatunturi.
Opastauluja lueskellessa kieltämättä hiipi ajatus, että joskus olisi kiva patikoida Koltalahdesta Ruotsin tuntureille ja Norjan vuorille.
Auringon paistaessa tunturikoivikon kauneutta.
Mallan luonnonpuistosta kertovan merkin kohdalla kannattaa alkaa katselemaan myös maastossa näkyviä keltaiseksi maalattuja isoja rajakiviä. Niistä tietysti se kaikista kiinnostavin on kolmen valtakunnan rajapyykki, jonne mennään Suomen puolelta. Rajakivelle vie pitkospuut, ja isoon kiveen on laitettu näkyviin jokaisen valtakunnan vaakuna rajan historiaan liittyvineen vuosilukuineen. Rajakiven taustalla näkyy Norjan komeat terävähuippuiset vuoret – katseenvangitsijana terävähuippuinen Paras. Ruotsin puolella tunturijono on selvästi matalampaa, ja rajakiveltä Suomeen päin erottuu Mallatunturi omissa korkeuksissaan.
Koska menopaluu -lippunsa laivalle ostaneet kiirehtivät etujoukoissa kolmen valtakunnan rajakivelle, niin kokopäiväretken Mallan kansallispuistossa patikoijilla ei ollut sinne niin kiire. Kokonaisuudessaan meno oli rauhoittunut jo sen verran, että omalla kohdalla sai kiertää ja valokuvailla rajakiveä omaan tahtiini. Monet pitivätkin evästauon kierreltyään rajapyykin, mutta meillä matka jatkui kohti Mallan polkua.
Mallan luonnonpuistoon vie lyhyet pitkospuut ja loppuretki rajapyykkiä lukuun ottamatta patikoidaan Suomen puolella.
Ennen kolmen valtakunnan rajapyykkiä näkyi myös muita rajakiviä.
Kolmen valtakunnan rajapyykki. Suomen puolella luku 1926 tarkoittaa tämän rajapyykin rakennusvuotta.
Moni piti evästaukoa kolmen valtakunnan rajapyykin läheisyydessä.
Kolme valtakunnan rajapyykiltä Kitsiputouksella, 6 km
Kolmen valtakunnan rajapyykiltä on kaksi mahdollisuutta Kilpisjärvelle: kääntyä takaisin oikealla Ruotsin Koltalahteen kohti paluuta laivalla tai lähteä vasemmalle patikoimaan Mallan polkua pitkin Kilpisjärvelle. Koska olimme valinneet patikoinnin, niin itsestä päivän retkeilyosuus oikeastaan vasta alkoi tästä.
Ensimmäisten satojen metrien aikana tuli tutkittua keltaisia rajakiviä ja katseltua kartasta, miten nämä rajat nyt luonnossa menevät. Sitä onkin muuten huomattavasti haastavampaa tutkia, kuin saattaisi etukäteen kuvitella. Lopulta olimme myös kivien suhteen kartalla ja tiesimme missä vaiheessa olimme liikkuneet missäkin maassa. Todettakoon tässä myöskin heti se, että vaikka matka jatkui Suomen ja Norjan raja-aidan vierustalla, niin kokonaisuudessaan Norjan puolella tuli ehkäpä liikuttua pari kolme metriä kierrettyä kolmen valtakunnan rajakivi. Itse Mallan polku ei Norjan puolella ole metriäkään.
Koko kahdenkymmenen kilometrin retken tylsin osuus on heti alkuun lähtiessä Mallan luonnonpuistossa kohti Kilpisjärveä. Raja-aidan vieressä liikkuessa maisemat eivät ole ihmeelliset, mutta onneksi tätä tylsyyttä ei kauaa kestä. Heti kun käännytään aidasta poispäin alkavaan tunturikoivikkoon, niin luonnon kauneus alkaa tulla taas esiin. Käkkärät pienet koivut ovat upean näköisiä ja niiden keskellä edes pieni nousu kivikkoisessa ylämäessä ei ota voimille. Upeissa maisemissa jalat liikkuvat kuin itsestään eteenpäin, mitä nyt tulee tasaisin väliajoin pysähdyttyä kuvaamaan maisemia. Välillä tunturikoivikkojen välistä alkaa näkymään kauas alaspäin karun kauniit erämaamaisemat, Kilpisjärven kirkas sininen pinta ja taustalla Ruotsin puoleinen tunturijono. Silti silmät aina huomaamatta kääntyvät kohti Parasta, tuota upeaa terävähuippuista norjalaisvuorta.
Malla-tunturin kainaloon nousun jälkeen tunturikoivikkorajan yläpuolelle aukeaa maisema, joka on omalla tavallaan koko retken kohokohta. Se pääsee jotenkin yllättämään, mutta hengityksen tasaantuessa tajuaa nopeasti, että nyt on tauon paikka. Ei uskoisi, että nyt ollaan Suomessa!
Rajakivien tarkkailua ja selvitystä, missä sitä tarkalleen käsivarressa ollaan. Taustalla kolmen valtakunnan rajapyykki.
Pitkospuut tunturikoivikon keskellä muistuttaa siitä, että alkukesästä maasto on varsin kosteaa.
Iso-Malla hallitsi alkumatkan maisemia.
Tunturikoivikossa nousun jälkeen maisema avautui yhtäkkiä.
Taaksepäin näkyi pitkälle Ruotsin puolelle saakka, ja kolmen valtakunnan rajapyykkikin erottautui maisemasta.
Maisema, joka pääsi yllättämään!
Lyhyen maisema- ja evästauon jälkeen on aika jatkaa matkaa eteenpäin. Maisemat eivät onneksi katoa mihinkään, sillä seuraavat kilometrit korkeuksissa tarjoilee huikeita näkymiä joka suuntaan. Myös retken haastavin kohta tulee eteen, kun pitää ylittää kohtalaisen leveä ja virtaava Rássája-niminen tunturipuro. Sopivat kivet löytyvät ja atleettisten hyppyjen jälkeen pääsemme jatkamaan matkaa kuivin jaloin.
Kesäkuun viimeisenä päivänä reitiltä lähes kaikki lumet olivat sulaneet ja maat kuivuneet. Jokainen vuosi on erilainen, mutta kesäkuussa on hyvä varautua siihen, että kuivin jaloin ei reitistä selviä. Siinä missä nuoriso pärjää loppukesästä lenkkareilla, niin itsestä ainoa oikea jalkine Mallan luonnonpuistoon on pitkävartiset vaelluskengät.
Oli aika jatkaa matkaa eteenpäin, mikä näissä maisemissa ei ollut ongelma.
Rássája -tunturipuron ylitys oli reissun vaativin kohta, mitä tuli kuivin jaloin retkeilemiseen.
Tämä oli kapein kohta, minkä nopeasti katsottuna löysimme ylitykseen.
Mallan polku on osa Suomen, Ruotsin ja Norjan tuntureilla kulkevaa 800 kilometriä pitkää Kalottireittiä.
Mallan luonnonpuisto on Suomen vanhin luonnonsuojelualue.
Kitsiputous (Gihcigorži)
Kitsiputouksen lähestyessä alkaa kulman takaa kuulumaan voimistuvaa kohinaa. Kun Kitsiputous tulee näkyviin, pääsee nauttimaan yhdestä Suomen upeimmasta vesiputouksesta. Kolmessa tasossa laskevan kitsiputouksen päälle osa on noussut ihailemaan näkymistä, mikä tosin lienee luonnonpuiston sääntöjen vastaista. Me tyydymme pitämään evästauon Kitsiputouksen tunnetuimman putouksen juurella.
Kitsiputous laskee kaiken kaikkiaan 400 metrin matkalla ja sillä on korkeuseroa peräti 118 metriä! Korkein putous on 29 metriä ja kokonaisuudessaan näky on upea. Kitsiputouksen saamenkielinen nimi on Gihcigorži ja sen lempinimi on Mallan kyyneleet.
- Kitsiputous by Suomen vesiputoukset
Tässäpä yksi Suomen upeimmista evästaukopaikoista!
Kitsiputous laskee kaiken kaikkiaan 400 metrin matkan alaspäin ollen Suomen pisin vesiputous.
Kitsiputous on komea näky lähietäisyydeltä.
Kitsiputous on suurin piirtein puolivälissä Mallan polkua. Reittimitat vaihtelevat paljon ja ovat suuntaa antavia.
Kitsiputoukselta Mallalammille, 3 km
Kitsiputous on aika tarkalleen puolivälissä reittiä, joka kulkee kolmen valtakunnan rajalta Kilpisjärvelle Mallan luonnonpuiston parkkipaikalle. Energiatankkauksen jälkeen edessä on vielä nousua Mallatunturin kainalossa, ja pienen matkan jälkeen tulee vastaan erikoiselta näyttävä kiviaitaus keskellä tunturia. Lähemmäksi patikoitua selviää, että se onkin saksalaisten rakentama korsun katto tunturin huipulla. Korsun ovi on auki, joten Lapin sodan hengessä kannattaa hetki tutustua myös historiaan.
Korsulta patikointi jatkuu alaspäin kohti Mallan kirkasvetisiä lampia. Matkalla näkyy myös yksittäisiä poroja, jotka laiduntavat omassa rauhassaan Mallan erämaassa. Mallan lammille laskeuduttua käyn ottamassa jääkylmää vettä hieman virkistykseksi kasvoille, sillä tässä vaiheessa patikointi alkaa hieman jo tuntumaan kropassa. Silti virtaa on sen verran, että Pikku-Mallan huiputus kiehtoo pistoretkenä varsinaiselta Mallan polulta.
Välillä ylitettiin myös vaikeakulkuisia rakkakivialueita.
Saksalaisten rakennuttama korsu Malla-tunturin kainalossa.
Matkabloggaajan omakuva.
Lumet olivat reitiltä sulaneet, mutta Iso-Mallan rinteillä sitä vielä riitti.
Mallalammet alkavat siintämään horisontissa.
Mallan polku on merkitty mustin tolpin, joissa on oranssi pää.
Mallalammet ovat hyvä virkistymispaikka kuumana kesäpäivänä.
Saamelaisten vanha palvontapaikka seitakivi johdattaa halukkaat Pikku-Mallan huiputukseen.
Pikku-Mallan huiputus, 4 km
Kun kerta pitkälle patikointiretkelle on lähdetty, niin tehdään se sitten kunnolla. Mallalampien kohdalla on iso pyhä kivi, josta viitoitus osoittaa kohti Pikku-Mallan huippua. Kilometriviitta näyttää puoltatoista kilometriä nousua suuntaansa, mutta todellisuus on lähempänä kahta. Nimittäin Pikku-Mallan huipulta kannattaa jatkaa matkaa tunturin reunalle, mistä avautuu parhaat näkymät Kilpisjärven kylään ja Saanatunturin takana pilkottavaan Käsivarren Erämaa-alueelle. Pikku-Malla on 738 metrin korkeudessa, kun itse Iso-Mallan korkeus on 942 metriä.
Pikku-Mallan huiputus on retken ylivoimaisesti raskain osuus, koska se on pelkkää ylämäkeä. Maisemat kyllä palkitsevat retkeilijät ja sen huiputtajia ei kovinkaan moni päiväretkeilijöistä ole. Ainoa miinus Pikku-Mallan huiputuksessa on se, että loppumatka tuntuu pitkän nousun jälkeen aika raskaalta.
Pikku-Mallan huiputus on pelkkää ylämäkeä.
Pikku-Mallan huipulla.
Pikku-Mallalta alaspäin patikoidessa sain nauttia upeasta maisemasta.
Mallalammilta Mallan luonnonpuiston parkkipaikalle, 2 km
Johtuiko Pikku-Mallan huiputuksesta vai maisemista itsestään, mutta loppuosuudesta ei ole paljon kertomista. Hiki alkoi virrata auringon lämmittäessä jo hieman väsynyttä retkeilijää, matkan kulkiessa paikoin varsin kivikkoisessa maastossa. Lopun tunturikoivikko-osuudella muutama itikkakin oli herännyt kesään, mutta onneksi puhuttiin vasta yksittäisistä inisijöistä. Mallan luonnonpuiston parkkipaikalle saapuessa urakka ei tosiaan ollut ohi, sillä auto oli vielä haettava Kilpisjärven venelaiturilta.
Seitakiven jälkeen alkaa vielä viimeinen ylämäkiosuus ennen Mallan luonnonpuiston parkkipaikkaa.
Vielä viimeinen tunturikoivikko-osuus ihailtavana.
Lopuksi vielä ylitetään koski, joka laskee Norjan puolelta Kilpisjärveen.
Mallan luonnonpuiston parkkipaikalta Kilpisjärven venesatamaan, 2 km
Itsellä oli kuvitelmat, että loppumatka on tasaista tallausta tien vierustalla kohti venesatamaa. Olikin melkoisen väärässä, sillä matka jatkui kohti Saanatunturin huipulle vievää reittiä. Aikamoinen matka kiivettiin vielä ylöspäin, ennen kuin kaarrettiin kohti Kilpisjärven retkeilymajalle vievää osin kivikkoista polkua. Tämä polku tulee tutuksi myös niille, jotka valloittavat Saanatunturin Retkeilykeskukselta käsin.
Retkeilykeskukselta oli vielä loppulasku Kilpisjärven rantaan, missä auto odotti päiväpatikoijia. Kokonaismatkaa kertyi sata metriä vaille 20 kilometriä ja patikointiaika oli hieman yli seitsemän tuntia. Voin sanoa, että loppumatkan alamäkiosuuksilla hieman särkeä alkaneet polvet ansaitsivat lepuutuksen Lapland Hotels Kilpiksen saunan lauteilla ja lopullisen virkistymisen tarjosi pulahtaminen kuusiasteiseen Kilpisjärveen. Saunaolut Kilpisjärven maisemia ihaillen tuntui taivaalliselta.
Vinkki: Jälkiviisaana olisi kannattanut aamulla ajaa Mallan luonnonpuiston parkkipaikalle ja patikoida sieltä Kilpisjärven venelaiturille Malla-laivan kyytiin. Näin retken loppuosuus olisi muodostunut huomattavasti kevyemmäksi ilman viimeistä kiipeilyosuutta Saanatunturin rinteillä.
Mallan luonnonpuiston parkkipaikalta Kilpisjärven retkeilykeskukselle patikoidaan Saanan luontopolkua.
Kahdenkymmenen kilometrin ja seitsemän tunnin patikoinnin jälkeen oli mukava virkistäytyä saunassa Kilpisjärven rannalla.
Summa summarum: Vaikka monet matkaavatkin Kilpisjärvelle Saanatunturin huiputus mielessään, niin missään nimessä ei kannata jättää väliin Mallan polkua Mallan luonnonpuistossa. Kolmen valtakunnan rajapyykillä käynti ja patikointi Mallan luonnonpuiston erämaassa oli ehdoton kohokohta Kilpisjärvellä Saanan valloituksesta huolimatta. Omalta kohdaltani voisin todeta, Mallan luonnonpuiston patikoinnin ja Pikku-Mallan huiputuksen olleen hienoin päiväpatikointiretkeni Suomessa!
Mallan kauneuteen rakastuneena,
-Kohteena maailma / Rami
Täydellinen retkipäivä takana Suomen vanhimmassa luonnonpuistossa.
