Tuusulan rantatie on retki suomalaisuuteen
Aleksis Kivi, Juhani Aho ja Pekka Halonen ovat vuorollaan tehneet Tuusulanjärveä tunnetuksi, siinä missä Eero Järnefelt, Eino Leino ja Jean Sibelius. Sekä lukuisat muut suomalaisuuden tulkitsijat ovat asuneet ja viettäneet aikaa Tuusulanjärven ympärillä. Suomesta ei löydy toista Tuusulan veroista taiteilijayhteisöä, missä monet merkittävät tutustumiskohteet ovat niin lähellä toisiaan. Tekemistä Tuusulassa löytyy muillekin kuin taiteen ystäville, eikä vähiten arkkitehtuurista kiinnostuneille Suomen kolmien Asuntomessujen pitokaupunkina.
Kävin tutustumassa Tuusulan Asuntomessujen alueeseen median ennakkopäivänä, jonka jälkeen kiersin matkabloggaajakollega Mika Väistön (Lähtöportti -blogi) kanssa Tuusulan tärkeimmät nähtävyydet. Mikalla on erinomainen kosketus Tuusulaan, sillä onhan hänen upea kesäpaikkansa Tuusulanjärven rantatien paraatipaikalla. Tekemistä Tuusulassa riittää usealle päivälle, tässä Tuusulan parhaat palat omien kokemusten perusteella.
Tuusulanjärven rantamaisemissa paikallisoppaana oli Lähtöportti -blogin Mika.
Top10 tekemistä Tuusulassa
Tuusulan nähtävyydet keskittyvät kahdeksan kilometriä pitkän Tuusulanjärven itärannalle. Siellä ovat aikaansa viettäneet monet Suomen kuuluisimmista taiteilijoista eikä sinänsä ihme. Lähellä pääkaupunkia sijaitseva luonnonkaunis Tuusula oli helposti saavutettavissa rautatien avulla, ja varsinkin Jean Sibelius käytti sitä ahkerasti viihdereissuillaan Helsingissä. Taidemaalari Pekka Halonen puolestaan nautti rauhallisempaa elämää upeassa omavaraisessa Halosenniemessään, joskin sielläkin juhlia vietettiin. Yksi useimmiten vieraillut ystävä oli Eino Leino, joka asui muidenkin ystävien luona kuten myös pitkiä aikoja täyshoitola Onnelassa.
Tuusulan päänähtävyydet liittyvät luonnollisesti maamme merkittävien kulttuurihenkilöiden elämänvaiheisiin ja asuinpaikkoihin. Tämän lisäksi Tuusulassa on mielenkiintoista nähtävää Asuntomessuihin liittyen kolmen asuntonäyttelyalueen muodossa. Kolmas merkittävä aihealue on Suomen maanpuolustukseen liittyvät asiat kärkenään Lottamuseo ja Ilmatorjuntamuseo.
Tekemistä Tuusulassa riittää usealle päivälle. Tässä postauksessa kierrän Tuusulanjärven ympäri vastapäivään ja kerron Tuusulan tärkeimmät nähtävyydet.
Tuusulan rantatie
Tuusulan rantatie on yleissivistävä kierros suomalaisen kulttuurin ytimeen. Tässä postauksessa nostan niistä esille itsestä mielenkiintoisimmat kohteet, mutta kyllähän näidenkin lisäksi Tuusulan rantatieltä löytyy paljon muutakin mielenkiintoista. Runoilijoista Eino Leinon täyshoitola Onnela tunnetaan nykyään nimellä Majatalo Onnela ja J. H. Erkon taiteilijakoti Erkkolassa on nykyään koti useille kulttuuritapahtumille. Taitelijapariskunta Juhani Ahon ja Venny Soldan-Brofeldtin kotina toimi Ahola. Missään muualla Suomessa ei pääse tutustumaan niin monen tunnetun taiteilijan elämään yhtä pienellä maantieteellisellä alueella kuin Tuusulajärven itärannalla.
Itse kiersin Tuusulanjärven autolla, mutta polkupyörä on myös erinomainen vaihtoehto Tuusulan rantatien kiertämiseen.
- Tuusulan rantatie by Tuusulan kaupunki
- Tuusulanjärven taiteilijayhteisö ja kaikki kohteet by VisitTuusulanjärvi
- Erkkola (viralliset sivut)
- Ahola by Himomatkaajan turinoita
Tuusulan rantatie on katsaus niin kulttuurin historiaan kuin upeisiin maisemiin.
Krapihovi ja Kesäravintola Mankeli
Jos etsitään Tuusulanjärven ympärillä idyllisintä taukopaikkaa nauttia herkullinen lounas tai päivällinen, niin kannattaa mennä Krapin alueen kesäravintola Mankeliin. Upeassa puutalo- ja puutarhamiljöössä toimiva Mankeli on täydellinen paikka viettää taukoa isojen puiden varjossa herkullista ruokaa nauttien. Ravintola Mankelilla on sateisella säällä varsin viihtyisät sisätilat, mutta kyllä ulkoalue terasseinaan on kauniina kesäpäivänä paikan kohokohta. Alueen pääravintola Krapihovi tarjoilee elokuussa Elobuffettia astetta fiinimmissä puitteissa.
- Kesäravintola Mankeli (viralliset sivut)
- Ravintola Krapihovi (viralliset sivut)
Krapin viehättävä pihapiiri on täydellinen keidas aurinkoisena kesäpäivänä.
Viihtyisät sisätilat toimivat säällä kuin säällä.
Ravintola Krapihovi ja Kesäravintola Mankeli sopivat hyvin makumatkakohteeksi Tuusulassa.
Aleksis Kiven kuolinmökki
Kaikessa vaatimattomuudessaan Aleksis Kiven kuolinmökki on yksi historiallisimmista rakennuksista Tuusulanjärven rannalla. Aleksis Kiven viitoittamana muut taiteilijat löysivät Tuusulanjärven maisemat ja vaalivat Kiven luomaa kulttuurihistoriallista perintöä Suomen kansalle Tuusulanjärven rannalla.
Historiallisesta rakennuksesta huolimatta isoin mielenkiinto itsellä koostui pieniin tiloihin, missä veljensä Albertin perheen kanssa Kivi asui viimeiset kuukaudet. Tuusula oli varsin merkityksellinen paikka Kiven elämässä ja hänelle tärkeisiin paikkoihin voi tutustua pidemmänkin kaavan mukaan Tuusulan ja naapurikuntien alueella.
- Aleksis Kiven kuolinmökki by VisitTuusulajärvi
- Aleksis Kiven jalanjäljissä by Himomatkaajan turinoita
Tässä veljensä Albertin mökissä Aleksis Kivi vietti viimeiset kuukautensa.
Liekö Väistökin saanut kirjoitusinnostuksensa Kiveltä?
Fjällbön puisto ja uimapaviljonki
Tuusulassa vieraillessa kannattaa käyttää hetki aikaa Tuusulanjärven maisemissa kävellen. Fjällbön puistossa pääsee nauttimaan aivan järven rantamaisemista ja halutessaan voi pulahtaa uimaan komeasta uimapaviljongista.
Fjällbön uimapaviljongin kohdalta lähtevät portaat ovat myöskin mielenkiintoinen nähtävyys, sillä niihin on kaiverrettu ja tehty kivistä erilaisia kuvioita. Yksi mielenkiintoisimmista kuvioista rappusissa on hakaristi, joka luonnollisesti ei tekoaikaan ollut vielä kielletty vaan Suomen ilmavoimien ja ilmatorjunnan tunnus.
Fjällbön puisto on helppo yhdistää Aleksis Kiven kuolinmökin ja Erkkolan vierailuun, sillä kaikki kohteet ovat hyvin lähellä toisiaan. Lapsiperheille Fjällbön puiston yhteydestä löytyy vielä leikkipaikka bonuksena.
- Fjällbön puisto by VirtuualiTuusula
- Fjällbön puisto by Himomatkaajan turinoita
Fjällbön puisto ja uimapaviljonki.
Lottamuseo
Lotta Svärdin patsas on kunniapaikalla Lottamuseon päärakennuksen edustalla Syvärannassa. Syvärannan kartano on aikoinaan lohkottu Gustavelundin kartanosta ja sen omistajana loistokkaimmalla kaudella oli moskovalainen liikemies Konstantin Ushkov 1900-luvun alkuvuosina.
Vuosina 1923-1935 Syväranta toimi sanomalehtimiesten lepokotina ja yksi vakiasiakkaista oli runoilijasuuruus Eino Leino. Lotta Svärd järjestö osti Syvärannan vuonna 1936 kurssikeskukseksi ja Lottaopisto toimi siellä vuoteen 1944 saakka. Päärakennus tuhoutui tulipalossa vuonna 1947 ja sen paikalle on rakennettu nykyinen Syväranta, missä Lottamuseo ja Lottakanttiini nykyään toimii. Lisäksi piharakennukseen on tehty erillinen näyttelytila Lottien tekemästä työstä Suomen itsenäisyyden hyväksi.
Syvärannassa kannattaa kierrellä myös upeassa puutarhassa ja käydä ihailemassa ns. hämähäkkiporttia lähietäisyydeltä.
- Lottamuseo (viralliset sivut)
Syvärannan uudessa päärakennuksessa toimii nykyään Lottamuseo.
Erillisessä ulkorakennuksessa oleva näyttelytila on toteutettu visuaalisesti mielenkiintoiseksi.
Kunnianosoitus Suomen Lottien historialle.
Halosenniemi
Pekka Halosen taiteilijakoti Halosenniemi on yksittäisistä Tuusulan rantatien kohteista itsestä kiehtovin. Todella upean päärakennuksen kohokohta on, suuret ikkunaruudut Tuusulanjärvelle, jonka valossa Halonen ateljeesään teki maalauksia. Muutenkin Halosenniemessä on paljon mielenkiintoisia pieniä yksityiskohtia vanhasta puhelimesta upeisiin kaakeliuuneihin.
Halosenniemi sijaitsee paraatipaikalla Tuusulanjärven puolivälissä ja sen rantasaunassa ovat viettäneet kosteita iltoja maamme kulttuurin kärkikaarti. Mikäs on niissä maisemissa vaihdella ajatuksia, joidenka seurauksena on syntynyt monet maamme taiteen merkkiteokset.
Halosenniemessä on esillä Pekka Halosen taideteoksia ja koko rakennuksen tutkimisessa meneekin oma aikansa. Kaiken kaikkiaan omasta mielestäni Tuusulanjärven kohteista se kaikista mielenkiintoisin, jos vain yksi vierailukohde olisi pakko valita.
- Halosenniemi (viralliset sivut)
- Halosenniemi by Lähtöportti
Halosenniemi oli Pekka Halosen perheen taiteilijakoti Tuusulanjärven paraatipaikalla.
Pekka Halosen ateljee sijaitsi keskeisellä paikalla suurten ikkunoiden äärellä.
Halosenniemi on täynnä mielenkiintoisia yksityiskohtia ja upeita taideteoksia.
Ainola
Ainola oli Aino ja Jean Sibeliuksen koti Tuusulanjärven rantamaisemissa, teknisesti tosin Järvenpään puolella. Kukkulan päällä sijaitsevasta Ainolasta oli komeat näkymät Tuusulanjärvelle ja sen monilta osin omavaraisessa puutarhassa Aino vastasi talon pyörittämisestä, kun Jean oli omilla reissuillaan.
Ainolasta löytyy myös luonnollisesti pihalla oleva erillinen saunarakennus, jonka mielenkiintoisin yksityiskohta on Jean Sibeliuksen kylpyamme ja sinne Stockmannilta ostettu suihkutynnyri. Saunan vieressä on syvältä puhdasta vettä nostava kaivo, joka oli tärkeässä roolissa perheen arjessa.
Jean Sibelius on haudattu Ainolaan ja hautakivi on yhtä tyylikäs kokonaisuus kuin hänen säveltämä Finlandia. Ainolassa onkin hieno vierailla suurimman suomalaisen musiikintekijän jalanjäljillä.
Jean Sibelius oli myös varsinainen reissumies. Hänen 41. matkaansa ulkomaille kronologisessa järjestyksessä on mielenkiintoista luettavaa. Esimerkiksi vuonna 1914 toteutettu Yhdysvaltain matka oli hieman monimutkaisempaa kuin nykyään.
- Ainola (viralliset sivut)
- Jean Sibeliuksen ulkomaanmatkat (viralliset sivut)
Ainola sijaitsee kukkulan päällä lähellä Tuusulanjärveä.
Ainolan saunarakennuksessa olisi puitteet kunnon löylyille. Sisu, sauna ja Sibelius. Finlandiaa radiosta ja pullosta.
Jean Sibeliuksen haudalla vierailuista teki erityisen sattumalta paikalla olleet muusikot, jotka soittivat Sibeliuksen tuotantoa.
Sarvikallio
Kulttuurinälän vastapainoksi on hyvä harrastaa hieman liikuntaa Sarvikallion maastossa. Sarvikalliota sanotaan “pikku-Koliksi”, sillä siellä on hieman samanlaista maisemaa matalimmissa puitteissa kuin Suomen kansallismaisemassa Kolilla.
Sarvikallio sijaitsee Tuusulanjärven länsirannalla ja siellä on eripituisia reittejä patikoitavaksi. Mikäli haluaa käydä katsomassa vain Sarvikallion maisemat, niin lyhyemmillään reitin kokonaispituus on reilun kilometrin. Halutessaan Sarvikalliolla voi pitää evästauon piknikin tai makkaranpaiston lomassa.
- Sarvikallion retkeilyalue (Uudenmaan virkistysalueyhdistys)
Sarvikalliolla on eripituisia reittejä luonnonystävien iloksi.
Sarvikallio on erinomainen piknikpaikka.
Sarvikallion maisemat Tuusulanjärvelle on ikuistanut monet taiteilijoista.
Ilmatorjuntamuseo
Ilmatorjuntamuseo on merkittävä osa Tuusulan ja Hyrylän maanpuolustukseen liittyvää historiaa. Vaikka ulkoisilta puitteilta Ilmatorjuntamuseo ei ole ehkä kaikkein houkuttelevimpia, niin ilmatorjunnan historiasta se antaa hyvän kokonaiskuvan. Ulkona olevien ilmatorjuntakalustojen lisäksi alueella on erillisiä sisänäyttelyhalleja, joiden tutustumiseen kannattaa varata aikaa.
Vinkki: Mikäli Asuntomessuilla ei miesväkeä kiinnosta tutkia yhtä hartaasti kohteita kuin perheiden parempia puoliskoja, niin Ilmatorjuntamuseo on Rykmentinpuiston asuntonäyttelyalueen aidan toisella puolella.
- Ilmatorjuntamuseo (viralliset sivut)
Ilmatorjuntamuseo on tärkeä osa Tuusulan historiaa.
Ulkotiloissa on esillä ilmatorjunnan kalustoa.
Asuntomessualueet
Tuusula on Suomen Asuntomessujen pääkaupunki. Suomen ensimmäiset Asuntomessut pidettiin Tuusulan Lahelassa vuonna 1970 ja Asuntomessujen 30-vuotisjuhlavuotena näyttelyalueena oli Tuusulan Nummenharju. Nyt Asuntomessujen täyttäessä 50 vuotta, järjestetään Asuntomessut Tuusulassa kolmatta kertaa. Tämänvuotinen Asuntomessualue on Rykmetinpuistossa, joka sijaitsee Hyrylässä vanhan kasarmialueen naapurissa. Tekemistä Tuusulassa miettiessä ei voi sivuuttaa näitä kolmea Asuntomessualuetta, sillä niistä saa erinomaisen kuvan eri aikakausien asumisihanteista.
- Asuntomessut (viralliset sivut)
Lahela – Suomen ensimmäiset Asuntomessut 1970
Lahelan kaupunginosa sai kunnian toimia Suomen ensimmäisten Asuntomessujen pitopaikkana. 50 vuotta sitten rakennusarkkitehtuurissa pääosassa oli suorat laatikkomaiset linjat ja tasakatot. Lahelanrinteen alueella kannattaakin tehdä kävelykierros ja ainakin käydä ulkoapäin katsastamassa vuoden 1970 messutaloksi valittu Valkovuokontie 5. Lahelan messualue oli kaiken kaikkiaan 7 hehtaarin kokoinen, jonka 66 asunnosta 39 oli näyttelykohteita.
Ilta-Sanomat teki mielenkiintoisen jutun Kuitusen perheen omistamasta voittajatalosta Valkovuokontie vitosesta.
Valkovuokontie 5 – vuoden 1970 unelmatalo.
Lahelassa on mielenkiintoista 70-luvun arkkitehtuuria ja sen ajan helmiä nähtävillä.
Nummenharju – Asuntomessut 2000
Nummenharju Asuntomessualue löytyy Tuusulanjärven länsipuolelta eli se on helppo yhdistää käyntiin Sarvikalliolla. Nummenharju Asuntomessualue on pinta-alaltaan 32 hehtaaria, mikä onkin kautta aikain ollut Suomen toiseksi suurin Asuntomessualue. Nummenharju alue näyttää huomattavasti modernimmalta kuin Lahela, joskin parhaiten sen aikainen rakennusarkkitehtuuri näkyisikin sisätilojen ratkaisuissa. Joka tapauksessa Nummenharju omakotitaloissa on kunnon pihat, mistä nykyrakentajat näkevät vain märkiä unia.
Nummenharjun aikainen arkkitehtuuri on edelleen voimissaan.
Rykmentinpuisto – Asuntomessut 2020
Elokuussa pidettävät Asuntomessut pidetään Hyrylän keskustassa ja ovat monella tavalla erilaiset kuin aikaisemmat Tuusulan asuntomessut. Ensinnäkin, Asuntomessuille on ostettava verkossa etukäteen lippu tietylle päivälle ja tietylle ajalle, sillä koronan jälkeisessä tilanteessa messualueella saa olla kerralla enintään 500 henkilöä. Toiseksi, arkkitehtuuri on kokenut melkoisen muutoksen ja talojen huonekorkeus on kasvanut puolella. Nykyään onkin korkeat tilat kunniassa ja se tekeekin taloista entistä tilavamman oloisia.
Osa uusista asukkaista ovat odottaneet jo muutaman kuukauden pääsyä muuttamaan valmiiseen kotiin.
Tämä hauveli oli ihmeissään, kun mediapäivänä olin heidän ensimmäinen vieras kesäkuussa.
Itsellä kiinnostuksen kohteena tänä vuonna oli erityisesti piharatkaisut oman piharemontin myötä.
Summa summarum: Tuusula, Tuusulan rantatie ja Asuntomessut 2020 tarjoavat tekemistä Tuusulassa sen verran paljon, että yhdessä päivässä ei saa kuin pintaraapaisun Tuusulan historiasta ja nykypäivästä. Kaiken kaikkiaan Tuusula on sellainen kohde, minne varsinkin pääkaupunkiseudulta on helppo tehdä useampikin päiväretki kesän aikana. Itselle muistikuvat Tuusulasta ovat aina olleet positiivisesti, mutta viimeisimmällä vierailulla pääsin tutustumaan sen historiaan pintaa syvemmältä. Hyvä niin, sillä takuuvarmasti tulen tekemään pian uusintaretken ja nauttimaan Väistön Mikan saunan löylyistä Tuusulan taiteilijayhteisössä.
Oman alansa taiteilija,
-Kohteena maailma / Rami
Lue lisää Tuusulasta:
- VisitTuusulanjärvi (viralliset sivut)
- Tuusulanjärven taiteilijayhteisö ja kohteet by VisitTuusulanjärvi
- Tuusulan vinkit paikalliselta by Lähtöportti
- Tuttu Tuusulanjärvi matkailijan silmin by Lähtöportti
- Makuja ja maisemia Tuusulanjärvellä by Lähtöportti
Oluenmakuinen unelmareissu päätyi kotisohvalle tuusulaisen Maku Brewingin pienpanimo-oluiden seuraan.
