Kilpisjärven mahtavan Saanan huiputus

Käsivarren tunnetuin maamerkki, Kilpisjärven mahtava Saana näkyy jo kilometrien päähän ajellessa E8 tietä ylöspäin Kaaresuvannosta kohti Norjaa. Toki on niitäkin, joiden matkan päätepisteenä on Kilpisjärvi ja sen erinomaiset patikointimaastot. Itse kuulun tähän ryhmään, jotka lähtivät Etelä-Suomesta Lappiin määräpäänä Saanan vaellus. Patikointi Saanatunturin huipulle onnistui hyvin puolipäiväretkenä, vaikkakin parempia vaihtoehtoja on olemassa. Mennään kuitenkin ensiksi perinteiseen Saanan huiputukseen.

Kilpisjärven lähestyessä Saana alkaa hallitsemaan tunturijonon silhuettia.

Kilpisjärven lähestyessä Saana alkaa hallitsemaan tunturijonon silhuettia.

Saanan vaellus – suurin osa valitsee huiputuksen retkeilykeskukselta

Saanatunturin huipulle vie vain yksi ja ainoa reitti, joskin lähtöpaikkoja sille on kaksi. Perinteisesti lähtöpaikkana toimii Kilpisjärven retkeilykeskus, josta on jo vuosikymmeniä lähdetty Saanan huiputukseen. Omaa Saanan huiputusta edelsi kuulumisten vaihto oman äitini kanssa, joka muisteli veljensä kanssa huiputtaneen Saanan vuonna 1970 matkalla Pohjois-Norjaan. Itse en aikaisemmin ollut Kilpisjärvellä käynyt, joten Saanan vaellus kuului ehdottomasti matkasuunnitelmiin.

Kilpisjärven retkeilykeskuksesta lähtee suosituin vaihtoehto Saanan huipulle.

Kilpisjärven retkeilykeskuksesta lähtee suosituin vaihtoehto Saanan huipulle.

Vaihtoehtoinen Saanan huiputus lähtee Mallan luonnonpuiston parkkipaikalta

Kilpisjärven retkeilykeskuksen lähtöpaikalta lähtee siis perinteinen Saanan huiputuksen patikointipolku, jossa ensimmäinen kilometri taivalletaan pitkospuuosuuksia lukuun ottamatta melkoisessa kivikossa. Vaihtoehtoisesti tasaisen hiekkapohjaisen lähestymisen voi valita lähtemällä liikkeelle kaksi kilometriä lähempää Norjan rajaa Mallan luonnonpuiston parkkipaikalta. Tämä vaihtoehto on selvästi helpompi kulkuisempaa, mutta luonnollisesti myös tylsempää. Itselle reittivalintaa miettiessä vaakakuppia kallisti myöskin se, että olin tämän pätkän jo kulkenut Mallan luonnonpuiston vaelluksen lopetuksena edellisenä päivänä.

Mallan luonnonpuiston parkkipaikalta lähtevä polku on kuin kävelytietä.

Mallan luonnonpuiston parkkipaikalta lähtevä polku on kuin kävelytietä.

Vanhat Suomen pisimmät puurappuset ovat historiaa

Ennen vanhaan Kilpisjärven retkeilykeskukselta lähtiessä noin kilometrin kohdalla kaarrettiin jyrkästi oikealle kaksi kilometriä pitkiä puuportaita pitkin kohti Saanan huippua. Eroosion takia puuportaat on purettu, ja nykyään 25000 vuosittaista Saanan valloittajaa on ohjattu hieman pidemmältä uusia kiviportaita pitkin kohti Saanan huipulle johtavaa merkittyä polkua. Mallan luonnonpuistosta alkava reitti yhdistyy retkeilykeskukselta lähtevään reittiin hieman ennen uusia kiviportaita, joten lähtöpaikasta riippumatta viimeiset kolme kilometriä taivalletaan samoja polkuja. Tai ei nyt aivan, sillä suurin osa matkataan merkattujen puupölkkyjen viereisillä kivillä ja kallioilla ilman varsinaista polkua.

Kolmen kilometrin matka “kääntöpisteestä” kohti Saanan huippua taivalletaan suurimmilta osin kivikkoisessa, mutta helppokulkuisessa maastossa. Helpoin osuus nousuun löytyy niistä kohdista, joissa on selkeää kalliota alla. Sitä pitkin on helppo kiivetä kohti huippua ilman suuria harppauksia ylöspäin.

Saanan huipulle on nousua reilut 500 metriä korkeutta.

Saanan huipulle on nousua reilut 500 metriä korkeutta.

Alkumatkasta pitkospuut ja kivikko-osuudet vaihtelevat vuoron perään.

Alkumatkasta pitkospuut ja kivikko-osuudet vaihtelevat vuoron perään.

Vanhat puuportaat ovat historiaa ja reitti on uudelleen linjattu.

Vanhat puuportaat ovat historiaa ja reitti on uudelleen linjattu.

Välillä on hyvä pysähtyä ihailemaan maisemia taaksepäin.

Välillä on hyvä pysähtyä ihailemaan maisemia taaksepäin.

Ei muuta kuin ylöspäin.

Ei muuta kuin ylöspäin.

Uusi kiviporrasosuus on helppokulkuista.

Uusi kiviporrasosuus on helppokulkuista.

Välillä on mukava vilkuilla taaksepäin.

Välillä on mukava vilkuilla taaksepäin.

Isä ja poika - Saanan vaellus on ollut alkukesän kohokohtia.

Isä ja poika – Saanan vaellus on ollut alkukesän kohokohtia.

Varaudu Saanan viileisiin tuuliin

Omana Saanan huiputuksen päivänä pohjoistuuli oli melkoinen, ja varsin viileä. Suurin osa retkeilijöistä oli liikkeellä tuulta suojaavine takkeineen, mutta itse liikuin pelkällä pitkähihaisella ohuella paidalla paksumman fleecepaidan lämmittäessä repun sisustaa. Toki huipulle päästyäni lisäsin vaatetusta, mutta itsestä oli mukavampaa liikkua ylöspäin kärsimättä kuumuudesta. Lähes parinkymmenen asteen aurinko lämmitti jo melkoisesti, jos tuulta ei huomioitu mukaan.

Alhaalla lähtöpaikalla lämpimällä säällä kokematon retkeilijä saattaa erehtyä lähtemään Saanan huipulle liian vähillä varustuksilla. Vaikka Kilpisjärven rannalla on lämmin, niin todennäköisesti Saanan huipulla ja jo matkalla sinne on viileää. Alkukesästä pohjoistuuli tuo kylmää ilmaa Jäämereltä ja Norjan lumihuippuisilta tuntureilta Saanaalle. Upeaa päiväretkeä ja Saanan vaellusta ei kannata pilata väärillä varusteilla.

Matkan varrelta löytyy muutama tuulen suojassa oleva taukopaikka, mitä voi hyödyntää niiden ollessa vapaana. Mitä myöhemmin aamusta reitille lähtee, sen varmemmin liikkeellä on runsaasti retkeilijöitä. Itse olin liikenteessä aamu ysiltä lähtien, jolloin sai retkeillä vielä melkoisen rauhassa. Paluumatkalla vastaan sitten tulikin jo tasainen jono Saanan huiputtajia.

Selkeät kallio-osuudet ovat helppokulkuisinta maastoa Saanan huipulle.

Selkeät kallio-osuudet ovat helppokulkuisinta maastoa Saanan huipulle.

Muutamia hyviä taukopaikkoja löytyy reitin varrelta.

Muutamia hyviä taukopaikkoja löytyy reitin varrelta.

Huippua kohti mentäessä maisemat paranevat. Malla-laiva ja Maria-alus matkalla kolmen valtakunnan rajapyykille.

Huippua kohti mentäessä maisemat paranevat. Malla-laiva ja Maria-alus matkalla kolmen valtakunnan rajapyykille.

Matkalla ohitetaan myös kirkasvetinen lampi.

Matkalla ohitetaan myös kirkasvetinen lampi.

Saanan huipulla

Puolentoista tunnin patikoinnin ja neljän kilometrin ylämäkiosuuden jälkeen viimein koittaa Saanan huippu. Muutamien valehuippujen jälkeen saattaa alkaa osalla patikoijista uskoa loppua kesken, mutta sporttikellon matkamittari on tällaisissa reissuissa kullanarvoinen henkinen apu. Kun tietää tarkan mitan paljonko on patikoinut, niin ei anna valehuippujen yllättää.

Mikäli haluat lukea kuvauksellisempaa tekstiä Saanasta, sen upeasta luonnosta ja nautinnollisesta patikoinnista vanhojen puuportaiden ja ruskan aikaan, lue Monni Himarin teksti Saanasta.

Lopulta valehuippujen jälkeen Saanan huippu alkaa häämöttää.

Lopulta valehuippujen jälkeen Saanan huippu alkaa häämöttää.

Kohteena maailma / Rami Saanatunturin huipulla.

Kohteena maailma / Rami Saanatunturin huipulla.

Saanatunturin huipulla nimet postilaatikon vieraskirjaan

Toki huipulla käytäessä rituaaleihin kuuluu kirjoittaa nimet postilaatikon vieraskirjaan, jotta saadaan myös tilastoitua vuotuiset kävijämäärät Saanatunturilla. Samalla sopivaa taukopaikkaa etsiessä kannattaa sekä tutkia myös tunturin huipulla kasvavia kasveja että eläimistöä. Itse meinasin nimittäin kävellä kiirunan päälle, sillä sen verran hyvin värit ovat maastoon sopivat. Hieman harmitti, kun jätin pitkäputkisen järjestelmäkameran hotellille, nimittäin nyt sen kantaminen olisi ollut jokaisen kilon arvoinen.

Saanan huipulla on myös saksalaisten rakentamia puolustusrakennelmia, jotka ovat merkittävä osa Lapin historiaa.

Saanan vaelluksen merkiksi huipulla laitetaan nimet vieraskirjaan.

Saanan vaelluksen merkiksi huipulla laitetaan nimet vieraskirjaan.

Löydätkö kuvasta kiirunan?

Löydätkö kuvasta kiirunan?

Saksalaisten historiallisia puolustusasemia.

Saksalaisten historiallisia puolustusasemia.

Saanan huiputus – kohokohta on muutama sata metriä pidemmällä!

Omien huomioiden mukaan suurin osa Saanan kävijöistä tekee kardinaalimunauksen kääntymällä takaisin lähes heti huiputuksen jälkeen. Nimittäin Saanan parhaat maisemat ja koko retken kohokohta avautuu Saanan eteläreunalla muutama sata metriä myöhemmin. Tällöin näet 180 asteen panoraamanäkymän aina Norjan ja Ruotsin tuntureista Kilpisjärven kylään jatkuen pitkälle Käsivarren erämaa-alueeseen. Näissä maisemissa silmät nauttivat kauneudesta ja sielu lepää hiljaisuudesta. Luonnon kauneutta parhaimmillaan.

Tämä on ihan kuin Alppien kauneimmissa maisemissa, tuumasi poikani, kun pidimme evästauon Saanatunturin reunalla. Paremmin ei tunnetta sanoiksi voinut pukea – Suomi on upea maa!

Saanan eteläreunalla - kappale kauneinta Suomea

Saanan eteläreunalla – kappale kauneinta Suomea

Käsivarren erämaa-alue on korkeuksista upea näky.

Käsivarren erämaa-alue on korkeuksista upea näky.

Korkeuserot Saanalla on varsin suuria.

Korkeuserot Saanalla on varsin suuria – taustalla Saanajärvi.

Paluumatka Saanatunturin huipulta retkeilykeskukselle

Saanatunturin huipulta paluumatka retkeilykeskukselle kuljetaan samaa reittiä. Toki ajallisesti paluu menee alamäkeen hieman nopeammin ja fyysisesti kevyemmin, mitä nyt itsellä perinteisesti vasen polvi muutamaan kertaan muistutti olemassaolostaan.

Maisemathan ovat paluumatkalla huomattavasti paremmat. Menomatkalla katsellaan kiviä, jalkoja ja Saanan valehuippuja, kun taas paluumatkalla näkee pitkälle Mallan luonnonpuistoon sekä kohti Norjaa. Toki oleellisinta on silti samalla katsella mihin astuu, sillä varsinkin sateisalla ilmalla liukastumisen vaara kivisillä rinteillä on suuri.

Meillä kului poikani kanssa Saanan valloitukseen vajaat neljä tuntia. Saanatunturin valloitus oli omasta mielestäni kokonaismatkan kymmenestä kilometristä huolimatta kohtalaisen kevyt suoritus, varsinkin verratessa edellispäivän 20 kilometriä ja seitsemän tuntia kestäneeseen patikointiin Mallan luonnonpuistossa. Silti parinkymmenen asteen lämmössä monelle retkeilijälle Saanan huiputus näytti jo ottavan melkoisesti voimille. Itse ihailin kuitenkin eniten kokeneita eläkeläisretkeilijöitä, jotka ymmärsivät patikoida sopivan rauhallisessa tahdissa tasaisen varmasti samat reitit kuin itsekin Kilpisjärvellä. Moni kun tekee sen virheen, että alkumatkasta pidetään ylämäkeen liian kovaa vauhtia yllä, mikä sitten kostautuu kyllä huippua lähestyessä. Hosumalla ei koskaan hyvä tule, rauhallisesti retkeillen saavuttaa elämyksiä.

Paluumatkalla ehtii nauttimaan maisemista.

Paluumatkalla ehtii nauttimaan maisemista.

Saanan reitin varrelta löytyy koko matkan mustat kepit, joissa on oranssi pää.

Saanan reitin varrelta löytyy koko matkan mustat kepit, joissa on oranssi pää.

Saanan vaellus – 25 kilometrin unelmareitti

Tsahkaljärvi – Saanajärvi – Saanatunturi – Luontokeskus

Jälkiviisaana ja hieman erilaisella Lapin reissun aikataululla olisin Saanan valloituksen toteuttanut toisin. Omasta mielestäni paras Saanan valloitus tapahtuu siten, että lähtöpaikaksi valitaan Kilpisjärven luontokeskus. Sieltä ensiksi taivalletaan Tsahkaljärvelle, josta matkaa jatkuu upeissa maisemissa Saanajärvelle. Saanajärvellä on kota, jossa voi pitää evästauon. Matkaa tällä osuudella on vajaat kuusi kilometriä.

Saanajärveltä kodalta matka jatkuu Saanan huipulle, jonne kertyy matkaa seitsemän ja puoli kilometriä.

Paluumatka Saanalta luontokeskukseen jatketaan kalottireittiä Saanan rinteiden alapuolella, matkaa kertyessä 11 kilometriä. Näin kokonaislenkiksi tulee 25 kilometriä Saanatunturin päällä kiertelyn huomioiden, mikä kesällä yöttömässä yössä on vielä varsin sopiva päiväretki upeasta luonnosta nauttiville. Toki tämä reitti vaatii jo kohtalaista peruskuntoa vaeltamiseen, sillä reitti sisältää Saanan huiputuksen johdosta jo melkoisen korkeuseron. Silti muu osuus on kohtalaisen tasaista, joten sopivalla vauhdinjaolla reitti on varsin mielekäs hieman pidemmistä päiväretkistä nauttiville.

Saanatunturin päältä näkee pitkälle.

Saanatunturin päältä näkee pitkälle.

Summa summarum: Kilpisjärven mahtavan Saanan vaellus on monen kotimaisen retkeilijän bucket-listalla. Ei ihme, sillä se on harvoja helposti saavutettavissa olevia isomman korkeuseron omaavia reittejä Suomessa. Reilut 500 metriä nousua neljän kilometrin matkalla on sen verran harvinaista kotimaassa, että sellaisia saa oikein etsimällä etsiä. Kaiken lisäksi tulee samalla huiputettua Suomen viidenneksi korkein tunturi, Saanan huipun ollessa 1029 metrin korkeudessa.

Saanan vaellus käsivarren erämaa-alueella,
-Kohteena maailma / Rami

P.S. Ennen kuin saan kirjoitettua Kilpisjärven upeimman retken eli 20 kilometrin Mallan luonnonpuiston vaelluksesta, niin fiilistele Maailman äärellä / Heidin kokemuksista Kilpisjärven luontokohteista.

Lappi kesällä – kansallispuistoja ja aktiivilomailua