Siikanevan soidensuojelualue Ruovedellä
Tampereelta reilun tunnin ajomatkan päässä sijaitseva Ruovesi on luontomatkailijan unelmakohde. Sen kuuluisa Helvetinkolu Helvetinjärven kansallispuistossa on kaikkien luontoihmisten tuntema kohde, mutta sen toinen luontohelmi Siikaneva ei ole lähellekään niin tunnettu. Siikaneva on Pirkanmaan laajin yhtenäinen suoalue ja samalla yksi maakunnan upeimmista luontonähtävyyksistä. Parhaimmillaan Siikaneva on syksyn maaruskan aikaan, jolloin kymmenen kilometriä pitkällä rengasreitillä saa nauttia suoalueen upeasta väriloistosta.
Siikaneva retkikohteena
Siikanevan soidensuojelualue on helppo päiväretkikohde Pirkanmaalla. Tarjolla on sekä 10 kilometriä pitkä rengasreitti että siitä ositettu lyhyempi 2,5 kilometrin mittainen rengasreitti. Molempien reittien lähtöpaikkana on sama parkkipaikka ja luonnollisesti nämä rengasreitit päättyvät myös sinne. Mikäli haluaisi yön yli suuntautuvalle retkelle, niin reitin puolivälissä korkean kukkulan päällä on laavu, josta on komeat maisemat alhaalla siintävälle suoalueelle.
Siikaneva ja sen reitit ovat vaativuudeltaan helpoksi luokiteltavia, joskin pidemmällä rengasreitillä on pari jyrkempää mäkeä metsäosuuksilla kuljettavana. Normaalikuntoiselle kyseiset mäet eivät tunnu silti missään eikä hieman heikompikuntoisillekaan ne muodostu ongelmaksi rauhallisella päivätahdilla. Sanoisinkin reitin vaativimman osa-alueen olevan siinä, että pitkospuilla kävellessä kannattaa katsella eteensä eikä samalla ihailla liian innokkaasti sivulle maisemia. Nimittäin suoalueelle tunnetustikaan ei ole kiva ottaa harha-askelta, jonka seurauksena saa itselleen useimmiten märät sukat.
Siikaneva sopii erinomaisesti myös lintujen tarkkailuun, sillä Siikaneva on Pirkanmaan arvokkain lintusuo. Tosin oman retkikokemuksen perusteella en bongannut paljaalla silmällä montaakaan lintua, jota oikeastaan ihmettelin patikointiretken aikana. Samoin marjat loistivat poissaolollaan, joten keskityin alkuperäiseen tavoitteeseen eli rentoon retkipäivään upeissa maisemissa.
Siikanevan 10 kilometrin rengasreitti
Syksyinen tiistai valikoitui poikani kanssa sopivaksi retkipäiväksi, kun molemmilla oli vapaata töistä. Olin pitkään miettinyt retkikohteeksi Siikanevaa, koska en ole siellä aikaisemmin käynyt. Usein olen autolla vuosien varrella ajanut Siikanevan alueen vierestä ja jo tiellä numero 66 pystyy päättelemään maisemista viereisen Siikanevan alueen mielenkiintoisuuden.
Siikanevan parkkipaikalle ajellessa suurin osa matkasta taitetaan Tampereelta pääteitä ja ainoastaan viimeiset pari kolme kilometriä ajetaan hiekkatietä perille parkkipaikalle. Perillä odotti tyhjä parkkipaikka, mikä sinänsä ei ollut yllätys. Lokakuinen tiistai keskellä päivää ei ole Suomen suosituimpia retkipäiviä, varsinkaan, kun sääennuste oli luvannut rajujakin sateita päivälle. Emme antaneet sääennusteen haitata vaan lähdimme asianmukaisin vettä kestävien retkeilyvarusteiden kanssa kohti Siikanevan 10 kilometriä pitkää rengasreittiä.
Siikanevan rengasreitti on kauttaaltaan varsin selvästi merkitty eli sen puolesta alueelle ei tarvitse mitään karttaa mukaan. Suurin osa matkasta kulkee pitkospuita pitkin itse suoalueella, joten niillä osuuksilla huomaa kyllä helposti, jos astuu askeleenkin harhaan. Välillä reitillä on muutamia lyhyehköjä metsäsaarekkeita, joilla on selvät polut kulkusuuntaan. Puissa löytyy vielä tasaisin välein sininen maalausviiva oikean reitin merkkinä.
Siikanevan suoalueen väriloistoa
Pari vuotta takaperin olin haltioitunut Torronsuon kansallispuiston lumosta, kun syksyn väriloistoa siellä pitkospuilta ihailin. Siikaneva ei tässä asiassa hävinnyt yhtään Etelä-Suomen tunnetuimmalle suolle, vaikka kansallispuisto ei olekaan. Siikanevan luonnonsuojelualue onnistuikin yllättämään itseni todella positiivisesti ja se nousi itselle samaan joukkoon Torronsuon ja Patvinsuon kansallispuiston suoalueiden kanssa. Sillä erotuksella, että itselle Siikaneva on huomattavasti helpoin kohde lyhyimmän matkan päässä kotoa.
Heti ensimmäiset sadat metrit antoivat signaalin siitä, mitä tuleman pitää. Maaruska oli upean näköinen ja väriloistoa korosti keltaiset lehtipuut metsäalueiden reunalla. Ensimmäiset kilometrit meni pitkälti siten, että maisemien ihailun lomassa enemmän oltiin paikallaan valokuvaamassa kuin eteenpäin pitkospuilla kävellessä.
Siikanevan taukopaikkojen Top3
Siikanevan kymmenen kilometrin kierrokseen meillä meni aikaa kolme tuntia, joskin emme mitään varsinaisia taukoja pitäneet valokuvaustuokioiden lisäksi. Mikäli matkassa eväiden kera, niin ensimmäinen mukava taukopaikka tulee noin tunnin kävelyn jälkeen kolmen ja puolen kilometrin kohdalla. Pitkospuuosuuden välissä suoalueella on pienen pieni “saari”, jonka kallioilla on mukava taukopaikka.
Reitin puolivälissä puolestaan on Jaarikanmaan laavu, josta löytyy tulentekopaikka sekä kuivakäymälä. Mikäli aikoo olla yön yli retkellä, niin Jaarikanmaan laavu ja sen lähialue sopii yöpymispaikaksi erinomaisesti.
Kolmas erinomainen taukopaikka on noin kuuden kilometrin kohdalla juuri ennen varsinaiselta suoalueelta poistumista. Pitkospuille on tehty levennys, jossa on sopiva penkki taukopaikan viettoon. Tältä kohdalta on upeat maisemat suoalueelle ja halutessaan voi kääntyä jopa takaisin, sillä loppumatka rengasreitistä kulkee pääasiassa metsää pitkin takaisin parkkipaikalle.
Lisäksi suosittu taukopaikka on aika lailla reitin alkuvaiheessa erkaneva tulitaukopaikka, joka on merkitty asianomaisin viitoituksin. Se on sadan metrin päässä varsinaiselta reitiltä ja sopii hyvin esimerkiksi lapsiperheille, jotka haluavat tehdä vain pienen retken alueelle.
Suoalueen rauhaa ja leppoisia metsäpolkuja
Siikanevan paras puoli on ehdottomasti suoalueen pitkospuut, jotka kattavat matkasta noin kaksi kolmannesta. Pienet metsäpätkät suoalueiden välissä tuo leppoisaa vaihtelua Siikanevan kierrokselle.
Ensimmäinen pidempi metsäosuus on reitin puolivälissä Jaarikanmaan laavun lähistöllä. Sinne noustaan rinnettä ylös ja metsäosuus jatkuu laavun jälkeenkin. Tämän metsäosuuden jälkeen tulee vastaan vielä laaja suoalue, joka käytännössä on kokolailla lähtöpaikan vastaisessa “päädyssä”. Tämän jälkeen varsinainen luonnonsuojelualue loppuu ja käännytään viimeiset kolme kilometriä pitkälle metsäosuudelle. Metsäosuudelta on paikka paikoin näkymät suoalueelle ja pieni pätkä lopusta liikutaan vielä itse luonnonsuojelualueen suolla.
Käytännössä 10 kilometrin rengasreitin voisi kuvailla seuraavasti: Ensimmäiset 6,5 kilometriä mennään muutamaa metsäsaareketta lukuun ottamatta pitkospuilla suoalueella. Jälkimmäiset 3,5 kilometriä kävellään puolestaan metsässä suoalueen laidalla takaisin parkkipaikalle. Tekisi mieli todeta, että parhaimmillaan reitti olisi siten, että kääntyisi 6,5 kilometrin kohdalla takaisin tai sitten lopussa koukkaisi vielä lyhyelle reitille suoalueelle. Tosin ei tuo metsäosuuskaan niin ikävä ollut, sillä suoalueesta sai nauttia alkumatkasta kyllä riittävästi.
Summa summarum: Ruovedellä sijaitseva Siikaneva on Pirkanmaan upein suoalue, jonka kauneudesta pääsee nauttimaan parhaiten 10 kilometriä pitkällä rengasreitillä pitkospuita pitkin. Paluumatkalla parkkipaikalta lähtevältä tieltä voi kurvata vielä Ollinkivelle, joka on Suomen ensimmäinen vuoden 1923 luonnonsuojelulain mukainen suojelukohde. Ollinkivi on iso siirtolohkare, joka näyttää hetkenä minä hyvänsä alkavan vierimään rinnettä alas.
Mikä parasta, sääennusteet eivät pitäneet alkuunsakaan paikkaansa. Emme kastuneet reitillä ollenkaan, sillä ainoastaan muutama vesipisara koettiin kolmen tunnin aikana. Saimme kaiken lisäksi kiertää reitin omassa rauhassa, sillä ainoat vastaantulijat nähtiin takaisin autolle tultuamme. Vanhempi pariskunta lähti kiertämään jokasyksyistä Siikanevan kierrostaan – upea perinne, ei voi muuta sanoa!
Suoalueen lumossa,
-Kohteena maailma / Rami
Lisää luettavaa:
- Siikaneva by Luontoon.fi
- Helvetistä itään – Helvetinjärven kansallispuisto by Kohteena maailma