Kangasalan nähtävyydet – järviä ja harjumaisemaa
Kangasala on tunnettu järvistään ja harjuistaan. Se on ollut tunnettu matkailupaikkakunta jo 1800-luvulla, jolloin harjujen päältä ihasteltiin kauniita järvimaisemia. Kangasalla on matkailijoille tarjolla muutamia mielenkiintoisia museoita luontonähtävyyksien lisäksi sekä pari arkkitehtuurillista mestariteosta. Tekemistä Kangasalla riittää muutamaksi päiväksi, mutta se on helppo yhdistää Tampereen kanssa samaan lomaan. Kerron tässä postauksessa Kangasalan parhaat nähtävyydet ja piilotetut helmet, mitkä kannattaa käydä katsastamassa omin silmin.
Jotta ei jäisi epäselvyyksiä, niin olen vuosia asunut Tampereella. Silti pidän itseäni kangasalalaisena, missä asuin lapsuuteni ja nuoruuteni vuodet 1976-1995. Siitäkin lähtien olen viettänyt tähän päivään saakka kauniita kesäpäiviä Kangasalla mökillä, joten rakkaus kotikuntaani pysyy minussa lopun elämääni. Teknisesti vuodesta 2018 lähtien Kangasala on ollut kaupunki, mutta minulle se pysyy aina kotikuntani.
Kesäilta Kangasalla.
Top10 tekemistä Kangasalla
Näkötornit – harjumaisemaa kauneimmillaan
Kangasalan kauneus muodostuu Tampereella sijaitsevien Pispalanharjun ja Pyynikinharjun kanssa samassa jonossa olevista harjuista: Kangasalan Kirkkoharju, Kuohunharju, Keisarinharju ja Vehoniemenharju ovat harjumaisemaa parhaasta päästä. Kangasalan kirkonkylässä Kirkonkylän koulun pihalta voi kiivetä helposti Kirkkoharjun päälle ja siellä sijaitsevalle näkötornille. Näkötornin lisäksi Kirkkoharjun päällä kannattaa tehdä pieni kävelyretki kuntopolulla ja sama maisema toimii upeasti ympäri vuoden – oli sitten sukset jalassa tai ilman.
Pelkästään autoreitti Kangasalan keskustasta Kuohunharjun ja Keisarinharjun läpi kohti Kaivannon kanavaa ja sen takana odottaa Vehoniemenharjua tarjoaa upeita harju- ja järvimaisemia matkailijoiden iloksi. Vehoniemenharjulla sijaitsee myöskin näkötorni, josta pääsee nauttimaan niin Roineen kuin Längelmäveden vesistöistä.
Mä oksalla ylimmällä oon Harjulan seljänteen;
niin kauas kuin silmä siintää, näen järviä lahtineen.
Kas, Längelmävesi tuolla vöin hopeisin hohtelee,
ja Roineen armaiset aallot sen rantoja hyväelee,
ja Roineen armaiset aallot sen rantoja hyväelee.
-Zacharias Topelius (Kesäpäivä Kangasalla – vuosi 1853)
Kolmas mainitsemisen arvoinen näkötorni sijaitsee pohjoisempana kulkevalla Haralanharjulla, jonka näkötorni on kiinnostanut matkailijoita vuosikymmenten ajan. Siellä Zacharias Topeliuksen kerrotaan kirjoittaneen Kesäpäivä Kangasalla. Itse olen käynyt nuoruudessani katsomassa täydellistä auringonpimennystä Haralanharjun näkötornin huipulta, siinä missä Kummelin reportteri on Mauno Ahonen käynyt panemassa läheisessä navetassa.
Vehoniemenharjun näkötorni
Kirkkoharjun näkötornin maisemaa Vesijärvelle päin.
Kangasalan kivikirkko ja verikivi
Kangasalan komea vuonna 1767 rakennettu harmaakivikivikirkko kauniine tähtitaivaskattoinen ja legendaarisine verikivineen sijaitsee keskellä kirkonkylää. Kangasalan kirkon urut uusittiin vuonna 1988 ja niitä on valmistumisensa jälkeen pidetty Suomen parhaimpana. Valmistajana toimi Kangasalan Urkurakentamo, jonka toiminnan loppumisesta muistuttaa vanhan Urkutehtaan tiloihin rakennetut modernit vanhaa kunnioittavat asunnot.
Kangasalan kirkon erikoisuus on verikivi, joka on muurattu kirkon seinään. Kivi näyttäisi vuotavan kuivunutta verta, jonka sanotaan olevan peräisin noitana teloitetun syyttömän Kaarinan viattomuudesta.
Mä vain olen lintu pieni, ja siipeni heikot on;
vaan oisinko uljas kotka, niin nousisin lentohon
ja nousisin taivoon asti luo Jumalan istuimen
ja nöyrin, hartahin mielin, näin laulaisin rukoellen,
ja nöyrin, hartahin mielin, näin laulaisin rukoellen.
- Kangasalan kirkon historiaa (Kangasalan seurakunta)
- Vuotaako kivi syyttömän verta? by Seura.fi
Kangasalan harmaakivikirkko
Verikivi
Kangasalan kirkon upea tähtikatto, jonka ruutuja on vuosien varrella tullut laskettua useasti.
Vatialan kappeli
Siinä missä Kangasalan harmaakivikirkko on arkkitehtuurillinen taidonnäyte 250-vuoden takaa, niin Vatialan betoninen siunauskappeli on vuodelta 1960. Aikalaisiaan järkyttänyt betoninen mestariteos on kotimaassaan hieman huonosti tunnetun Viljo Rewellin käsialaa ja kirkon kaarevan katon tekemiseen betonista tarvittiin aivan uudenlaista rakennustekniikkaa. Vatialan kappeli onkin Kangasalan vähiten tunnetuin nähtävyys, jota itse asiassa eivät edes suurin osa kuntalaisista tiedä – eikä siten osaa arvostaa sitä. Toisaalta, annetaan se kangasalalaisille anteeksi, sillä Vatialan kappeli ja hautausmaa ovat Tampereen seurakuntien omistuksessa.
Oi taivahan pyhä Herra, sä isäimme armias!
Ah, kuink’ on sun maasi kaunis, kuink’ ihana taivahas!
Sä järveimme säikkyellä suo lempemme tulta vaan!
Oi Herra, intoa anna ain’ maatamme rakastamaan!
Oi Herra, intoa anna ain’ maatamme rakastamaan!
Uskoakseni Kangasalan keskustassa sijaitseva ruosteinen Kangasala -talo tulee olemaan kuudenkymmenen vuoden päästä yhtä arvostettu taidonnäyte kuin Vatialan siunauskappeli, mutta tällä hetkellä Kangasala -talo tunnetaan vain rumana ruostekasana.
- Vatialan siunauskappeli by Museovirasto
- Toronton kaupungintalo by Didrichsenmuseum
Vatialan siunauskappeli.
Viljo Rewallin suunnittelema Vatialan kappeli on Kangasalan piilotettu arkkitehtuurillinen helmi.
Viljo Rewellin tunnetuin työ on Toronton kaupungintalo. Copyright didrichsenmuseum.fi
Kangasala-taloa joko vihataan tai rakastetaan, yleensä vihataan.
Liuksilan kartano & kappeli
Liuksilan kartanon tunnetuin asukas on ollut Kaarina Maununtytär, joka on ainoa Suomessa asunut kuningatar. Kuningas Eerik XIV:n leski, Kaarina Maununtytär eli vuosina 1577–1612 Liuksialan kartanossa. Aikoinaan Liuksilan kartano on omistanut maat Hämeenlinnaan saakka, joten mistään pienestä kartanosta ei todellakaan ole kysymys. Nykyään viimeiset 200 vuotta Liuksialan kartano on ollut Meurmannin suvun omistuksessa.
Liuksialan kartano sijaitsee Roineen rannalla ja sinne johtaa pari kilometriä pitkä kaunis koivukuja. Koivukujalta pääsee hieman ennen kartanoa kääntymään Liuksialan kappelille, joka on rakennettu vuonna 1917. Samalla paikalla sijaitsi aikoinaan Kangasalan ensimmäinen kirkko 1400-luvulla, jonka silloinen kirkkoherra valittiin aina Turun rovastiksi. Näin ollen Kangasalla on ollut merkittävä historia myös suomalaisen kirkon historiassa.
Tutustumisretkellä Liuksialaan koivukujalta voi kurvata katsastamaan myös karjalaisen kulttuurin historiaa omaavan Äijälä talon. Juhlatilana toimivan rakennuksen kirjastoon pääsee tutustumaan karjalaiseen historiaan sopimuksen mukaan. Liuksialan kartanolta puolestaan pääsee Leipin tietä pitkin rauhallisessa maalaismaisemassa oikoreittiä kohti Vehoniemenharjua.
Kangasalan taivutusmuodot poikkeavat normaalista suomen kielestä. Oikeaoppisesti lausutaan “Kangasalla” ei “Kangasalalla”. Esimerkiksi viime vuoden lopulla varsin suosittu MS Romantika -sarjassa yrittäjänä toimineen Matiaksen kohdalla sarjan kirjoittajat eivät olleet tehneet kunnolla taustatyötä, vaan Matias ilmoitti asuvansa “Kangasalalla”. Eli siltä osin sarja oli fiktiota, vaikka muuten faktan puolelle menikin.
Upea koivukuja vie Liuksialan kartanolle.
Liuksialan kartano on yksityiskäytössä ja sitä voi ihailla vain hieman kauempaa.
Liuksialan kappeli
Vehoniemen automuseo
Vehoniemenharjun päällä sijaitseva Vehoniemen automuseo esittelee suomalaista autoilun historiaa. Osa autoista on kokoisin kangasalalaisen kuljetusyrittäjä Aulis Sallisen kokoelmasta, joka on harrastanut vanhoja autoja 1950-luvulta lähtien. Museossa on hänen ensimmäinen vanha autonsa Rugby Touring vuodelta 1924, jonka kyydistä olen saanut itsekin aikoinani nauttia. Ylipäätänsä Vehoniemen automuseossa on erittäin mielenkiintoinen kokoelma helmenä Juho Kusti Paasikiven virka-auto – ja kaiken kruunaa vapaa pääsymaksu!
- Vehoniemen automuseo (viralliset sivut)
Paasikiven edustusauto Zis ja taustalla Rugby vuodelta 1924.
Sallinen yhtiön pienoismalli.
Mobilia & Rallimuseo
Kangasalan toinen automuseo sijaitsee Kisarannassa, jossa toimii tieliikenteen valtakunnallinen erikoismuseo Mobilia. Pysyvinä näyttelyinä on autourheilun ystäville Rallimuseo sekä kansainvälinen Rally Hall of Fame. Lisäksi pysyvien näyttelyjen rinnalla on aina vaihtuvia näyttelyitä, esimerkiksi tällä hetkellä vuoden 2019 loppuun saakka Suomen tunnetuimman automaalarin Simo Riikosen töihin liittyvä “Simo, autoihin ei saa piirrellä” -näyttely. Pienemmille lapsille Mobilian pihamaalta löytyy myös mukava leikkipuisto ja polkuautoliikennepuisto.
- Mobilia (viralliset sivut)
Rallimuseo on Mobilian yksi päänäyttelyistä.
Eri aikakausien ralliautot tuovat mieleen suomalaisten rallikuskien huippuvuodet maailmalla.
Ranta-Koivisto
Arkkitehtuurillisia helmiä etsiessä Kangasalta on otettava esiin Ranta-Koiviston asuinalue. Ranta-Koivisto eli Rantsu on malliesimerkki suomalaisesta 1970-luvun idyllisestä asuinalueesta, jossa pidettiin Suomen toiset Asuntomessut vuonna 1972. Kyseinen asuinalue olikin varsin onnistunut vehreine puistoineen ja sijainti lyhyen matkan päässä Kangasalan keskustasta oli varsin optimaalinen. Nykyään monet Ranta-Koiviston alkuperäiset tasakattoiset rivi- ja omakotitalot ovat saaneet harjakaton sekä moniin kohteisiin on tehty terassi- ja parvekelaajennuksia. Silti alueella on hyvin havaittavissa 1970-luvun alueen rakennustekniikka vehreillä puistoalueilla.
Ranta-Koiviston isoimman puistoalueella on nykyään varsin hyvä yhdeksänväyläinen frisbeerata.
Ranta-Koiviston asuntomessualueen arkkitehtuuria voi ihailla myös varsin mukavalta frisbeeradalta.
Maisematiet
Kangasala on siitä harvinainen kunta, että sen upeista maisemista pääsee nauttimaan myös auton ratista käsin. Yksi helpoiten ajettavista reiteistä suuntautuu Kangasalan keskustasta kohti Kuohunharjua, jonka päältä pilkottaa näkymät Vesijärven suuntaan. Kuohunharjun jälkeen kannattaa ottaa suunnaksi Kaivannon kanava, josta pienen pitstopin jälkeen suuntana on Vehoniemenharju. Mikäli virtaa riittää, niin Saarikylät maalaismaisemineen on mukavan rauhallinen alue Roineen rannoilla. Parhaiten alueeseen pääsee tutustumaan melomalla, jolloin kanootin tai SUP-laudan voi vuokrata Haaviston luomutilalta.
Toinen Kangasalan katsastamisen arvoisista autoreiteistä jatkuu Kuohunharjun jälkeen kohti Sahalahtea ja Kuhmoista. Tältä reitiltä löytyy Längelmäveden ylittävä Pelisalmen sillat, joka on maisemiltaan kauneudessaan kaikkien mieleen.
Motoristien suosiossa on puolestaan Valkeakoskelta Ranta-Koivistoon tuleva Kaarina Maununtyttären tie, joka tarjoaa reilun 20 kilometrin verran mutkikasta maalaistietä. Toki tältä reitiltä voi kääntyä myös Jyväskylän Suurajojen legendaariselle Savon pätkälle, jonne on saanut autonsa kipattua ojaan useampi siviilikin. Mikäli haluaa nauttia soratien riemusta mäkisine maisemineen, niin maali häämöttää Lempäälän Ideaparkin kohdalla.
Pelisalmen sillat tarjoaa upeaa järvimaisemaa molemmin puolin tietä.
Ravintola Paakari
Ravintola Paakari on nimensä mukaisesti lähtenyt liikenteeseen konditoriatoiminnasta. Kangasalan keskustassa sijaitsevaan Paakariin kannattaa tehdä makumatka kauempaakin, sillä kyseinen ravintola on valittu Suomen viidenkymmenen parhaimman ravintolan joukkoon sijalle 39. Ravintola Paakari onkin Kangasalan kulinaristinen aarre, jollaisia pienemmillä paikkakunnilla Suomesta harvoin löytyy. Euroopassahan tällaisiin pienen paikkakuntien ihmeisiin on totuttu jo vuosisatojen ajan.
Paakarissa voi käydä arkisin lounaalla tai sitten syödä kolmen ruokalajin illallisia. Oli sitten liikenteessä päivällä tai illalla, niin Paakari on ainoa kulinaristinen vaihtoehto Kangasalla.
- Suomen parhaat ravintolat 2019 by Viisi tähteä ja Food Camp Finland
- Ravintola Paakari (viralliset sivut)
Ravintola Paakari on Kangasalan kulinaristinen kohokohta.
Paakarin kahvila on myös varsin laadukas ja viehättävä.
Järvet ja uimarannat
Kangasalan kaunista maisemaa muokkaavat kymmenet järvet, joista suurimmat ovat Vesijärvi, Längelmävesi ja Roine. Lisäksi Kangasalta löytyy paljon mielenkiintoisia pienempiä järviä kuten keskustassa sijaitseva Ukkijärvi ja ilmasta katsottuna Afrikan muotoinen Kirkkojärvi. Kangasalla onkin useita mielenkiintoisia rantareittejä käveltäväksi ja vesillä soudettavaksi & melottavaksi.
Kangasalan parhaat uimarannat ovat Tampereen rajalla Liutussa Kaukajärven rannalla sekä Vesaniemessä Vesijärven rannalla Kangasalan keskustan tuntumassa. Vesaniemessä kesäisin on vuosittain uimaranta ja hyppytorni kovassa käytössä, kun taas talvisin ajeltiin Ladojen kokoontumisajossa järven jäällä hieman pienemmällä osanottajakaartilla.
Kangasalla on kymmenittäin järviä.
+ Bonuksena Laipanmaa ja luontoreitit
Kangasalla on useita luonto- ja patikointireittejä. Näkötornien läheisyydessä pääsee luontopoluilla tutustumaan harjumaisemaan, kun taas Laipanmaan retkeilyalueella on useita pidempiä reittejä. Lisäksi pidemmistä reiteistä osuuksia Kangasalla on myös Kaarinan- ja Birgitan poluilla. Kangasalan keskustan läheisyydessä monelle sopiva päiväretki on kymmenen kilometrin pituinen Kirkkojärven kierros, jossa matkalla on osuuksia rauhallisista hiekkateistä pitkospuihin. Matkan varrelle osuu myös Liuksialan kulttuurimaisemat.
Kirkkoharjun ulkoilualueen rappuset näkötornille.
Vehoniemenharjun luontopolun opasteita.
Ruokojärvi Laipanmaan retkeilyalueella.
- Laipanmaan retkeilyalue (viralliset sivut)
Summa summarum: Poikkea kesällä katsastamaan Kangasalan kauniit harjumaisemat ja kirkasvetiset järvet. Majoitus kannattaa suosiolla ottaa Tampereen puolelta, missä tarjonta on huomattavasti runsaampaa. Tietysti parasta on majoittautua mökillä Kangasalla järven rannalla, mikäli siihen on mahdollisuus. Mutta älkää nyt kaikki meille ängetkö!
Kesäpäivä Kangasalla,
-Kohteena maailma / Rami
Lisää luettavaa:
- Top10 tekemistä Tampereella – 10 vinkkiä kotikaupunkiini by Kohteena maailma
