Vähä-Beltin ylitys rautatiesillalla turvavaljaissa
Mikäli haluaa Legolandin reissulla tai Tanskassa ylipäätään kokeilla vähän erilaista, niin sellaiseen tarjoutuu huimat mahdollisuudet Middelfartissa tunnin ajomatkan päässä Legolandista. Mikäli rohkeus riittää ja pystyt voittamaan korkeanpaikankammosi, niin voit osallistua vanhalla rautatiesillalla kävelyyn turvavaljaissa 60 metriä Vähä-Beltin yläpuolella. Hyvällä onnella maisemien katselujen lomassa voit nähdä valaiden hyppivän Vähä-Beltin luonnonsuojelualueen vesistössä.
* Kaupallinen yhteistyö Legolandin ja Legoland Billund Resortin kanssa.
Siltakävelyllä Tanskassa Vähä-Beltin ylittävällä vanhalla terässillalla.
Vähä-Beltin vanha rautatiesilta
Vähä-Beltin ylitykseen Jyllannin saarelta Fynin saarelle lauttaliikennettä korvaamaan rakennettiin upea ristikkosilta teräksestä vuonna 1935. Silta on 1178 metriä pitkä ja sen jänneväli on 220 metriä. Autoliikenteen lisäksi silta on rautatieliikenteen käytössä ja se on osa Tanskan päärautatieverkkoa. Silta on mahdollista ylittää myös kevyenliikenteen väylää pitkin kävellen tai pyörällä, mikäli ei halua osallistua turvavaljaissa Bridgewalkingiin sillan rakentajien käyttämää kapeaa kävelyuloketta pitkin.
Kun autoliikenteen kasvaessa vanha terässilta alkoi käymään liian pieneksi, rakennettiin vuonna 1970 uusi silta Vähä-Beltin ylitykseen. Tämäkin silta alkaa olla nykyliikenteelle melkoisen kovassa käytössä ja ajankohtaiseksi on tullut ajatus uuden sillan rakentamisesta.
Vähä-Belt sekä vanha terässilta että uusi silta. copyright Visitlillebaelt
Bridgewalking Middelfart
Vuodesta 2015 lähtien Middelfartin vanhalla terässillalla on voinut osallistua Bridgewalking -retkeen, jollaista ei ole Euroopassa aikaisemmin koettu. Itse asiassa tänäkin päivänä ainoat vastaavat kokemukset löytyvät Australian Sydneysta ja Uudesta-Seelannin Aucklandista, joten varsin uniikista matkailunähtävyydestä on kysymys.
Kaksi tuntia kestävä siltakävely maksaa aikuisilta 289 Tanskan kruunua eli hieman yli 40 euroa. Lapsilta osallistuminen siltakävelyyn on kymmenen euroa halvempi, joskin minipituus retkelle on 140 senttimetriä. Vertailun vuoksi halvimmat liput Sydneyn Bridgewalkingiin ovat 180 euroa, mutta toisaalta kesto on siellä 3,5 tuntia ja korkeutta on suurimmillaan merenpintaan 130 metriä kaupungin ikonisen oopperatalo edustalla.
Bridgewalking -retket lähtevät Hindsgavlin luontokeskuksen (Naturcenter Hindsgavl) pihasta. Mikäli sinulla on aikaa, kannattaa tutustua myös luontokeskukseen. Sen pihassa on myös lapsille mukava kiipeilyalue ja lähistön iso luonnonpuistoalue (Hindsgavl Dyrehave) on tunnettu isosarvista peuroistaan.
Jyllannin ja Fynin yhdistävä vanha terässilta.
Hindsgavlin luontokeskus toimii retken lähtöpaikkana.
Siltakävely auringonlaskun aikaan
Itse aioin voittaa korkeanpaikankammoni ja osallistua Bridgewalking -retkeen Middelfartin vanhalla terässillalla. Vietimme päivän Legolandissa, josta majapaikkaan kävellessä iski kunnon rankkasade. Onneksi itse olin meidän porukan kärkiryhmässä ja säästyin pahimmalta kastumiselta ennen Lalandiassa sijaitsevaa huvilaamme. Hieman mietitytti ukkostava ilma, että miten siltakävelyn suhteen käy. Ukkosella siltakävely peruttaisiin, mutta onneksemme sekä ukkonen että sateet kiersivät Vähä-Beltin vanhan rautatiesillan ohitse.
Olimme ilmoittautuneet kaverini kanssa tanskankieliseen 20 hengen ryhmään, sillä ajanpuutteen vuoksi meille ei oikein englanninkieliset opaskierrokset sopineet. Meillä kävi kuitenkin erinomainen tuuri, sillä viisitoista minuuttia aikaisempaan ryhmään ilmoittautuneet eivät saapuneet paikalle ja tämän ryhmän opas päätti vetää meille kahdelle oman englanninkielisen kierroksen. Varsinkin jälkeenpäin ajateltuna tämä oli varsinainen onnenpotku, sillä muuten mielenkiintoiset osuudet sillan historiasta ja keskustelut tämän päivän Tanskasta olisivat jääneet väliin yhteisen kielen puuttuessa. Eli mikäli aiot osallistua tämän postauksen innoittamana siltakävelylle, osallistu englanninkieliseen ryhmään mikäli tanskan kieli ei ole hallussa sinulla.
Auringonlasku terässillan päällä – kuulostaa houkuttelevalta idealta.
Alkuun varusteiden pukeminen ja turvaohjeet
Bridgewalking -retki alkaa varusteiden pukemisella ja omien tavaroiden jättämisellä lukkojen taakse retken ajaksi. Käytännössä ensiksi pukeudutaan ohueen haalariin, jonka jälkeen sen päälle puetaan turvavaljaat. Retkellä käytetään omia kenkiä, joten kannattaa valita sopivat jalkineet, joilla on helppo kävellä ja jotka pysyvät jalassa. Mitään ylimääräisiä tavaroita retkelle ei saa ottaa mukaan ja kännykät & kamerat ovat kiellettyjä. Oppaalla on mukana ns. turvapuhelin, jolla hän voi tarvittaessa soittaa apua ja ryhmän jäsenille annettaan soitto-ohjeet, jos oppaalle sattuisi retkellä jotain.
Opas ottaa kännykällään kuvia retkeltä osallistujista ja ne voi ladata ilmaiseksi seuraavana päivänä itselleen Bridgewalking -sivustolta. Eli ilman kuvia ei sillalta tarvitse “lähteä kotiin”, vaikka omia kameroita ei retkelle turvallisuussyistä saa ottaa mukaan.
Lämpimällä ilmalla opas kehottaa kietomaan puntit shortsimalliksi ja hihat ylös turhan kuumuuden välttämiseksi. Toisaalta sitten jos on vähänkin viileämpi ilma kyseessä, niin kannattaa ottaa lämpimät ohuet vaatteet haalarin alle. Voin vain kuvitella, millaista on sillalla kävellä talven kylmässä viimassa ohuen haalarin kanssa, siinä saattaa tulla monelle äitiä ikävä.
Ohjeet käytiin läpi ennen kävelyretkeä sillalle.
Varusteet on laitettu päälle ja oppaamme on valmis vetämään ensimmäisen englanninkielisen kierroksensa.
Kävelyretki kohti siltaa
Varusteiden vaihdon ja ohjeistuksen jälkeen oli aika lähteä kävelemään kohti silta. Muutaman sadan metrin matka vierähti oppaan kanssa jutellessa, joten itselle ei jäänyt aikaa liiammin pohtia omaa korkeanpaikankammoani. Toki opas oli etukäteen ilmoittanut, että kolmenkymmenen metrin korkeudessa sillalla on kääntöpiste, josta voi vielä halutessaan palata takaisin.
Pienen metsäosuuden jälkeen terässilta tuli vastaan kuitenkin nopeasti ja turhia aikailematta aloitimme rappusia pitkin nousun sillalle. Samaan hengenvetoon sillalle noustuamme jatkoimme suoraan ns. Bridgewalkingin varsinaiseen osuuteen eli siihen, missä turvavaijeri kiinnitettiin sillan rakenteisiin. Vielä oli mahdollisuus kääntyä takaisin, mutta emme sitä korttia käyttäneet. Ei siis ollut muuta mahdollisuutta kuin kävellä siltaa pitkin Vähä-Beltin ylitse ja tulla toista puolta takaisin…
Tältä tasanteelta olisi mahdollisuus kääntyä takaisin ennen kuin nousu sillan ylärakenteisiin alkaa. Copyright Bridgewalking Middelfart
Ei tunnu missään eli ei muuta kuin eteenpäin… Ps. Huomaa turvavaijerit, jotka on kiinnitetty sillan rakenteisiin, jotka on suunniteltu Bridgewalkingia varten.
Kohti korkeuksia maisemia ihaillen
Vähä-Beltin ylittävä vanha terässilta on arkkitehtuuriltaan tyypillinen ristikkokaarisilta, joten siltakävely lähti heti nousemaan hiljalleen kohti sillan korkeinta kohtaa. Pidimme nousun puolessa välissä tauon, jolloin istuskelimme sillan kaiteella maisemia ihaillen. Samalla opas kertoili meille sillan rakennustöistä ja historiasta mielenkiintoisia asioita, joten missään vaiheessa ei tuntunut retki pitkästyttävältä. Taukopaikat ovat ennalta tarkkaan suunnitellut ja samoin taukojen kestot, sillä pitkin päivää ryhmiä liikkuu sillalla 15 minuutin välein. Kapasiteetti mahdollistaa päivän aikana jopa 900 siltakävelijän vierailun.
Vähä-Beltin luonnonsuojelualueella elää useita valaita, tarkemmin sanottuna valaista pienimpiä pyöriäisiä. Opas kertoikin, että hän oli nähnyt viime päivinä lähes jokaisella retkellä pyöriäisiä hyppimässä sillan lähistöllä.
Matkalla sillan korkeinta kohtaa meitäkin onnisti ja näimme retkemme ensimmäiset valaat Vähä-Beltin hyisessä vedessä. Hetken aikaa katselimme kahden pyöriäisen liikehdintää, sillä tasaisin väliajoin ne pomppasivat pinnalle hengähtämään. Isojen eläinten kohtaaminen luonnossa on aina ikimuistoinen tapahtuma, niin kuin tämäkin oli. Toki itsestä pienempien pyöriäisten näkeminen ei tuonut aivan samanlaisia vau-efektejä kuin aikoinaan ryhävalaiden hyppiminen Etelä-Afrikan rannikolla, mutta kyllä näidenkin veijareiden näkeminen nosti retken arvoa merkittävästi!
Kaiken kaikkiaan maisemat olivat komeat niin pitkälle Vähä-Beltin vesistön kuin Koldingin kaupungin suuntaan. Matkan varrella selvisi myös se, että triathlonia harrastava oppaamme piti sillalta näkyvän Carlsbergin Pohjois-Euroopan suurimman tehtaan olutta parempana palautusjuomana kuin toisen kuuluisan tanskalaisen eli Tuborgin olutta.
Alkumatkan maisemia Fynin saaren suuntaan.
Tauko paikalla. Näimme näiltä istuimilta retken ensimmäiset valaat, joita lopulta bongasimme useampia.
Pyöriäinen Vähä-Beltillä. copyright Niels Martner
Vähä-Beltin maisemat olivat upeat korkeuksista.
Matkan jatkuessa näkymät näyttivät tältä ennen kääntökohtaa.
Puolenvaihto sillan toisessa päässä
Yksi retken kohokohdista oli ns. puolenvaihto eli siirtyminen sillan toiselle puolelle. Tällöin kiivettiin rappusia pitkin tasanteelle, josta vaihdoimme puolta parhaillaan kunnostuksessa olevan autotien ja toiminnassa olevan rautatien ylitse. Seitsemän minuutin välein sillan ylittikin junat ja vaihtaessamme puolta yksi pienempi henkilöjuna kulkikin alitsemme. Se ei aiheuttanut lähellekään samanlaista tärinää kuin pidemmät tavarajunat, joiden liikkeen tunsi erinomaisesti sillalla kävellessä.
Sillan toisessa päässä noustiin ylös auto- ja rautateiden päälle.
Kääntökohdasta näkymät olivat upeat joka suuntaan.
Uusi silta vanhalta sillalta ihailtuna.
Paluumatka
Vaihdettuamme puolta sillalla, saimme kokea hyvin luonnon voimavarat korkeuksissa. Tuuli osui tälle puolelle varsin hyvin ja haalarin hihat oli laskettava alas. Pysähdyimme hetkeksi katselemaan alhaalla voimakkaassa virtauksessa liikkuvia isoja meduusoja, jotka erotti korkealtakin erinomaisesti. Samoin näimme matkan varrella vielä muutaman pikkuvalaan sekä kaukana metsän siimeksessä liikkuneen peuran.
Lopuksi puolta vaihtaessamme takaisin lähtöpisteeseen ylitimme rautatien vielä kertaalleen ja tässä kohdassa onkin retken “kuvauspiste”. Takana näkyvä uusi silta tuo taustalle kontrastia sillan päällä oleville seikkailijoille.
Pienen kuvaustauon ja maisemien ihailujen jälkeen jatkoimme takaisin retken lähtöpisteeseen, jossa oli jäljellä enää retkivarusteiden riisuminen.
Paluumatkalla oli laskettava hihat alas tuulen voimistuessa.
Toinen rautatien ylitys sillan lähtöpäässä.
Loppulaskun aika auringonlaskussa.
Summa summarum: Bridgewalking Tanskassa eli siltakävely Vähä-Beltin vanhan sillan päällä oli loistava kokemus. Toki meillä kävi hirveän hyvä tuuri, kun tanskankielisen ison ryhmän sijasta saimme oman oppaan englanninkieliselle retkelle. Mikäli olisimme joutuneet tanskaa kuuntelemaan kahdenkymmenen hengen porukassa pari tuntia radiopuhelimen välityksellä, niin emme olisi varmasti saaneet retkestä lähellekään yhtä paljon irti. Paluumatkalla Legolandiin poikkesimme vielä palautusoluelle Frederician keskustassa olevaan pubiin, kun olimme ensiksi väistäneet tielle hypänneen peuran heti sillan jälkeisessä metsässä. Eikä auringonlaskun jälkeinen punainen taivas ollut ollenkaan hullumman näköinen Vähä-Beltin uudella sillalla – itse asiassa oli varsin erikoinen valoilmiö kaiken kaikkiaan.
En ollut ollenkaan varma itsestäni, pystynkö kävelemään sillan ympäri. Silta heilui lopulta yllättävän vähän raskaan tavarajunankin liikkeestä eikä missään vaiheessa korkeus tuntunut pahalta. Eli mieluummin Vähä-Beltin sillalle menen uudestaan kuin omakotitaloni katolle.
Vähä-Beltin Uusi silta matkalla takaisin Legolandiin.
Korkeanpaikankammo voitettuna,
-Kohteena maailma / Rami
* Kaupallinen yhteistyö Legolandin ja Legoland Billund Resortin kanssa.
Lisätietoja:
- Bridgewalking Middelfart (virallinen sivusto)
- Bridgewalking Middelfart faktat PDF (virallinen sivusto)
- Visit Lillabealt (virallinen sivusto)
Lisää luettavaa Legolandista:
- Legoland – koko perheen suosikkikohde by Kohteena maailma
- Legoland – Top10 laitteet by Kohteena maailma
- Omalla autolla Legolandiin – onko järkeä vai ei? by Kohteena maailma
- Legolandin joulu by Kohteena maailma
- Fredericia – upea linnoitusalue kohokohtana by Kohteena maailma
Kyllä – olisin valmis maksamaan Sydneyn sillan iltakävelystä. copyright Bridge Climb Sydney
