Mänttä Food & Art – mistä oikein on kysymys?

Mänttä Food Art -tapahtuma on Suomen paras ruokatapahtuma – piste. Siitä on tullut monen suomalaisen kulinaristin pyhiinvaelluskohde ja niin tuli minullekin, kun siellä ensimmäistä kertaa kävin. Mänttä Food Art -tapahtumassa yhdistyy ruoka ja taide sellaisella tavalla, mikä on ainutlaatuista Suomessa. Muutaman päivän aikana tapahtuvat ruokailut pitkän kaavan mukaan ovat uniikkeja, jotka ovat itsessään ruokataidetta parhaimmillaan. Kun ruokailujen yhteyteen yhdistää Mäntän upeat museot, niin puitteet ovat täydelliset. Halpaa lystiä tämä kuitenkaan ei ole, sillä parin päivän osallistumisella voisi lähteä myös pitkäksi viikonlopuksi Eurooppaan. Mutta miksi mennä rajojen toiselle puolelle, kun voi mennä Mänttään?

* Postaus on toteutettu yhteistyössä Mänttä Food & Art -tapahtuman kanssa H****n pitkän lounaan osalta. Sen lisäksi Pernord Ricard Finland tarjosi minulle Chef’s Menu -illallisen: heille tuli peruutuspaikka tapahtumaan ja pyysivät minua mukaan, kun tiesivät minun olevan jo menossa Mänttään muutenkin. Ja totta helvetissä menin, olisin ollut hullu, jos olisi kieltäytynyt.

Mänttä Food Art 2017

Chef’s Menu

Tämän vuoden Mänttä Food and Art -tapahtuman kliimaksi oli Chef’s Menu -illallinen, jonka valmistivat viiden eri eurooppalaisen Michelin-tähden ravintolat kokit yhteistyössä muutaman Suomen parhaimmistoon kuuluvan kokin kanssa. Yksi keittiömestareista oli toissa vuonna maailman parhaaksi keittiömestariksi valittu ranskalainen Michel Bras, joka sai ensimmäiset kolme Michelin-tähteä jo 1990-luvulla. Tällä hetkellä hän on keittiömestarina Café Bras ravintolassa Soulages-museossa Rodezissa.

Brasin arvostus ravintolamaailmassa on käsittämättömän suuri ja hänen esitellessä oman ruokansa, koko 120 paikkainen illallisryhmä antoi pitkät aplodit seisoviltaan ehkäpä jopa tämän hetken maailman arvostetuimmalle keittiömestarille. Hänen annoksensa oli kaikkea sitä, mitä oli myös odotuksetkin.

Eipä ollut muutkaan vierailevat kokit huonoja vaan todellisia tähtiä hekin (esittelyt tapahtuman sivuilta):

  • Espanjalainen Josean Alija luotsaa Nerue-ravintolaansa Bilbaon Guggenheim-museon yhteydessä. Ensimmäisen Michelin-tähtensä ravintola sai vuonna 2011.
  • Amsterdamin Rijksmuseumin RIJKS®-ravintola sai ensimmäisen Michelin-tähtensä joulukuussa 2016, mutta keittiömestari Joris Bijdendijkille tähdet ovat tuttuja myös hänen aiemmista ravintoloistaan.
  • Remo Capitaneo johtaa kahden Michelin-tähden Enrico Bartolini -ravintolaa Mudec-museossa Milanossa.
  • Aiemmin useammankin ruotsalaisen Michelin-ravintolan (Bon Lloc, F12) luotsaajana tunnettu Paul Svensson toimii tällä hetkellä tukholmalaisen Fotografiska-museon ravintolan keittiömestarina. Hän on kaikkien ruotsalaisten ja monien suomalaisten suosikkikokki tv-ohjelma Strömsöstä.
  • Mäntän Serlachius-museon Gösta-ravintolan keittiömestari Henry Tikkanen on valittu vuoden kokiksi Suomessa ja edustanut Suomea monissa kansainvälisissä kokkikilpailuissa. Suomalaisista keittiömestareista mukaan Chef’s Menu -illalliseen on myös saatu kansainvälisissä kilpailuissa palkittu Suomen tämän hetkinen Bocuse d’Or -edustaja Eero Vottonen.

Eihän tällainen ainutkertainen kulinaristinen elämys mitään halpaa ole. Chef’s Menu illallisen hinta oli 395 euroa + alv eli yhteensä lähes 500 euroa, mikä piti sisällään kymmenen ruokalajin illallisen, ruokajuomat jokaiselle annokselle sekä ohjelman. Itselle tämän elämyksen tarjosi viinit tapahtumaan tuottanut Pernord Ricard Finland, joka kutsui minut vieraakseen illalliselle. Iso kiitos heille, että sain kokea tällaisen elämyksen hyvässä seurassa! Itse asiassa seurueesta olevista Savusuolaa blogin Janica ja Lähdetään taas blogia pitävä Teija ovat kirjoittaneet jo loistavat postaukset kuvineen illallisesta, että suosittelen lukemaan heidän jutut. Saatte hieman paremman kuvan millaisia nämä upeat annokset ja erinomaiset viinit olivat. Juomavinkin jutussa on puolestaan hieman enemmän tietoa illallisen viineistä + vierailevista kokeista ja heidän ravintoloistaan.

Ainoaa miinusta Chef’s Menu -illalliselle sai hakemalla hakea, mutta se tapahtui itse illallisen jälkeen jälkipeliosuudessa konjakin ja portviinin kera. Laadukkaita juomia nauttiessa ja täydellisen ruokaelämyksen saaneena olisin odottanut löytäväni juustopöydästä jotain muuta kuin Castellon juustoja. Juustoissa itsessään ei sinänsä mitään vikaa ole, mutta kyllä nyt ne oli tuotu esille väärään paikkaan ja väärään aikaan. Sponsorit on sponsoreita, mutta eikö nyt juustopöytään olisi saatu esimerkiksi jotain lähijuustoa?

Ennen illallista oli tarjolla pieniä alkupaloja ja opastettu taidenäyttelykierros Gösta-museossa.

Ennen illallista oli tarjolla pieniä alkupaloja ja opastettu taidenäyttelykierros Gösta-museossa.

Chef's Menu - aloitusruokana tomaatteja viidellä tavalla a la Josean Alija. Annos oli niin tajunnan räjäyttävä, että rima nousi heti kattoon.

Chef’s Menu – aloitusruokana tomaatteja viidellä tavalla a la Josean Alija. Annos oli niin tajunnan räjäyttävä, että rima nousi heti kattoon.

Kaikille illastajille oli annettu vihko, mihin sai tehdä merkintöjä aterioista. Samalla oli myös jokaiselle kokille lähetettäväksi "tervehdyslappu", jotka kerättiin heille kunkin tekemän annosten jälkeen.

Kaikille illastajille oli annettu vihko, mihin sai tehdä merkintöjä aterioista. Samalla oli myös jokaiselle kokille lähetettäväksi “tervehdyslappu”, jotka kerättiin heille kunkin tekemän annosten jälkeen.

Michel Bras - kokkien kokki.

Michel Bras – kokkien kokki.

Kuhaa a la Michel Bras.

Kuhaa a la Michel Bras.

Laadukkaat viinit täydentävät ruokaelämyksen. Tässä Josean Alija tunnustelee oman annoksensa viinivalintaa: Morgadio da Torre Alvarinho Vinho Verde copyright Julius Konttinen

Laadukkaat viinit täydentävät ruokaelämyksen. Tässä Josean Alija tunnustelee oman annoksensa viinivalintaa: Morgadio da Torre Alvarinho Vinho Verde copyright Julius Konttinen

Joris Bijdendijkin langustiini osterivaahdolla nautittiin G.H. Mumm Le Millésimé Champagne Brut 2008 -samppanjan kera.

Joris Bijdendijkin langustiini osterivaahdolla nautittiin G.H. Mumm Le Millésimé Champagne Brut 2008 -samppanjan kera.

Olo pop-up

Tämän vuoden “se toiseksi kovin” ruokailu oli Olon pop-up illallinen. Itse en tälle illalliselle osallistunut, mutta kotikatuni Lanttimatkojen edustus kehui tapahtuman maasta taivaisiin. Ilmeisesti tämäkin ruokailu oli siis erinomainen ja hintaa sillä kertyi 278 e + alv 24%. Mitään “perseaukisten tapahtumia” nämä ei ole ja hinnoittelun esitysmuoto sen kertookin, että suurin osa on paikalla joidenkin yritysten tai yhteistyökumppanien kutsumina. Palautteiden mukaan Olo pop-up kuului totisesti siihen osastoon, että illallinen oli jokaisen sijoitetun euron arvoinen myös niille, jotka olivat omalla rahalla elämyksiä hakemassa.

Mänttä Food and Art -tapahtumassa on vuosittain vaihtuvat teemat, joten ensi vuonna on taas uudet tuulet ja ideat. Siksi jokainen illallinen on ainutlaatuinen kokemus, eikä sellaisia järjestetä tämän tapahtuman ulkopuolella. Tämän takia tapahtumaan osallistujat kulinaristit palaavat vuosi toisensa jälkeen Mänttään ja tutustuvat samalla Serlachius-museoiden vaihtuviin näyttelyihin.

Kuusikaramellia Olo pop-up -illallisella copyright Lotta Watia

Kuusikaramellia Olo pop-up -illallisella copyright Lotta Watia

Helvetin pitkä lounas

Alun perin olin siis Mänttään lähdössä pelkästään H****n pitkälle lounaalle. Sellaiseksi se kirjaimellisesti lopulta muodostuikin, kun kävin edellisenä päivänä syömässä illallisen ja jäin vielä Mäntän klubille yöksi valmistautumaan seuraavan päivän lounaalle. Monien muuttujien summana lounasseurana itsellä oli lopulta eilisen illan tapaan Teija sekä samassa pöydässä oli myös hyvät ystäväni Lanttimatkojen Antti & Lotta.

H****n pitkällä lounaalla Pietarilaiset keittiömestarit Maxim Shalavin ja Andrey Vlasov tarjoilivat perinteistä venäläistä ruokaa tsaarin ajan reseptiikalla modernilla twistillä toteutettuna Mäntän klubilla.  Kymmenen ruokalajin lounaaseen kuului luonnollisesti myös ruokajuomat, joten se teetti omat ongelmansa autoilijoille. Kun tarjolla oli lisäksi toinen toistaan upeampia viinejä sekä omanlaisena kohokohtana Karhua luuytimen kera, niin helvetin pitkä lounas tästä muodostuikin – positiivisella tavalla kuitenkin.

Vaikka H****n pitkä lounas ei noussut sellaiseksi kulinaristiseksi elämykseksi kuin odotin, niin annoksiin erinomaisesti sopivat viinit takasivat sen, että 4,5 tunnin mittainen lounas oli omanlaisensa elämys sekin. Seurahan oli mitä parasta ja ruuan ympärille tuodut tanssiesitykset toivat oman lisänsä tapahtumaan. Ruokapuoli jäi hieman pettymykseksi, mutta suurin virhe oli silti otsikon tähtien määrässä. Nimihän olisi kuulunut olla H*****n pitkä lounas, joten yhden tähden ennakkoon pudottaminen osui oikeaan tällä kerralla lounaan tasosta.

Terveiset Mäntälle: Ensi vuodelle kannattaa ottaa ne upeat parvekepaikat käyttöön ja ilmoittaudun sinne yhdeksi vapaaehtoiseksi.

Mäntän klubi valmiina - puitteet tapahtumaan oli tässäkin rakennuksessa upeat.

Mäntän klubi valmiina – puitteet tapahtumaan oli tässäkin rakennuksessa upeat.

H****n pitkä lounas - Mäntän klubi.

H****n pitkä lounas – Mäntän klubi.

Siika-stroganina oli avauksena täydellinen ja asettelu jääpedillä loistokas.

Siika-stroganina oli avauksena täydellinen ja asettelu jääpedillä loistokas.

Siika luonnollisesti nauttiin vodka-snapsin kera.

Siika luonnollisesti nautittiin vodka-snapsin kera.

Mustaa suolaa ja luuydintä, molemmat itselle uusia tuttavuuksia.

Mustaa suolaa ja luuydintä, molemmat itselle uusia tuttavuuksia.

Andrey Vlasov ja Maxim Shalavin.

Andrey Vlasov ja Maxim Shalavin.

Paperiperkele – Gustaf-museo

Ollakseni rehellinen, niin Gustaf-museon Paperiperkele -näyttelyyn en kovin suuria etukäteisodotuksia ollut itselle antanut. Tällaisissa tilanteissa käykin välillä niin, että minut onnistutaan yllättämään niin sanotusti “puun takaa”. (Urheilukentillä sitä ei onneksi tapahdu.)

Siinä vaiheessa, kun astuin näyttelyyn sisään, meinasin pudota perseelleni. Niin vahvasti kauppaneuvos G. A. Serlachiuksen värikäs elämä ja uhkarohkeat afäärit tulivat esiin heti ensimmäisessä pisteessä. Vuosien saatossa olen Suomessa ja maailmalla jos jonkinmoisissa näyttelyissä käynyt, ja tämä Paperiperkele oli yksi parhaiten toteutetuista näyttelyistä – se onnistui yllättämään totaalisesti. Suomessa ei ole yhtä hienosti toteutettua näyttelyä vastaan ennen tullut!

Kauppaneuvos Gustaf Adolf Serlachiuksen tarina kuljettaa katsojat kahdeksan kohtauksen reitillä tunnelmasta toiseen. Audiovisuaalinen toteutus on onnistunut täydellisesti ja hahmoissa on lukuisia pieniä yksityiskohtia ihailtavaksi. Rehellisyyden nimissä harvoin olen ollut niin onnessani, kun ex-tempore päätöksellä päätin lähteä pikaisesti katsomaan kyseisen näyttelyn. Pikavisiittiä siitä ei tullut, nimittäin Paperiperkele ja Gustaf-museo tuli tutkittua hyvinkin tarkasti kauttaaltaan.

Paperiperkele -näyttely oli elämys.

Paperiperkele -näyttely oli elämys.

Rajat kiinni ja vanerinpaloja seinällä – Gösta-museo

Gösta-museossa on useita eri näyttelyitä ja sen tutkimisessa taiteen ystävällä kuluu helposti tunti jos toinenkin. Toisaalta tällaisen museon koluaminen yhden päivän aikana vaatii vähintään “keskeyttävän pitkän lounaan”, sillä niin vaikuttavista teoksista ja näyttelyistä on kysymys. Riiko Sakkisen Rajat kiinni -näyttely oli todella upeasti toteutettu kokonaisuus – ja todella koskettava. Myöskin Antti Oikarisen vaneripalat seinällä viivoineen oli sellainen elämys, että oli tutkittava jokainen maalaus todella läheltä, että ei ollut mistään aidosta vanerinpalasta kysymys – tottavie Oikarinen oli maalannut kankaat vanerin näköiseksi.

Riiko Sakkisen Rajat kiinni -näyttely.

Riiko Sakkisen Rajat kiinni -näyttely.

Rajat kiinni näyttelyssä oli myös tennareita, jollaisilla kiivetään teräsaitojen yli Marokosta Espanjan puoleiseen Ceutaan.

Rajat kiinni näyttelyssä oli myös tennareita, jollaisilla kiivetään teräsaitojen yli Marokosta Espanjan puoleiseen Ceutaan.

Antti Oikarisen maalauksia.

Antti Oikarisen maalauksia.

Voiko Mäntässä syödä ”normaali kansalainen”?

Vaikka Food and Art tapahtuma ei ole kaikkien kansalaisten ulottuvilla hintansa puolesta, niin pääsee silti Mäntässä nauttimaan todella laadukkaasta ruuasta pienemmälläkin budjetilla ympäri vuoden. Nimittäin ravintola Göstan neljän ruokalajin lounas maksaa 48 euroa ja on kyllä jokaisen euron arvoinen. Ravintola Göstan aterioista vastaavat Pekka Terävä ja Henry Tikkanen, jotka on valittu molemmat vuoden kokeiksi Suomessa.

Mikäli haluaa makunautinnon 15 eurolla, niin sillä saa erinomaisen hampurilaisen. Voisinkin väittää, että Suomesta ei löydy yhtä hyvää ravintolaa hinta/laatu -suhteesta ”keskeltä ei mitään”. Sanoisin tämän olevan yhtä hullua kuin Gosta Serlachiuksen suunnitelmat tehdä Mäntästä eräänlainen paperiteollisuuden mekka, ja sekin meni paperiperkele siinä onnistumaan.

Savusuolaa blogista arvostelu ravintola Göstan lounaasta, jolle osallistuin samaan aikaan.

Grillattua rypsiporsaan plumaa, sinapinsiemenkastiketta ja selleriä

Grillattua rypsiporsaan plumaa, sinapinsiemenkastiketta ja selleriä

Arkkitehtuuri ja taide rinta rinnan

Serlachius-museoiden rakennukset ovat oman aikakautensa arkkitehtuurillisia helmiä. Gösta-museo koostuu kahdesta rakennuksesta: vuorineuvos Gösta Serlachiuksen vanhasta kotikartanosta ja uudesta vuonna 2014 rakennetusta paviljongista. Gustaf-museo toimii puolestaan G.A. Serlachius-yhtiön entisessä upeassa pääkonttori-rakennuksessa. Museoiden välillä pääsee liikkumaan ilmaisilla pyörillä, jos ei ole autolla liikenteessä – mielettömän upea juttu, ja samalla voi nauttia Mäntän kauniista järvimaisemista.

Taitenäyttelyiden lisäksi kannattaa tutustua kaikkien kolmen rakennuksen pieniin yksityiskohtiinkin, sillä jokainen rakennus on todella upea. Itse näyttelyt ovat hyvinkin monipuolisia ja taideteoksia on esillä usealta aikakaudelta niin kotimaisten kuin ulkomaalaisten taidemaalareiden toimesta. Vaikkakin itse olen enemmän modernin taiteen ystävä, niin esimerkiksi Gösta-museon vanhalta puolelta löytyvä Suomen ainoa Claude Monetin työ kiinnitti huomioni. Opastetulla kierroksella tässä vuorineuvos Serlachiuksen vanhassa kotikartanossa opas kysyikin, löytyykö joltain kotoa jotain muuta Claude Monetia, mikä ei ole yleisesti tiedossa – en tunnustanut.

Gustaf-museo toimii vanhassa Serlachius yhtymän pääkonttorissa.

Gustaf-museo toimii vanhassa Serlachius yhtymän pääkonttorissa.

Gösta-museon näyttelyt ovat todella korkealaatuisia.

Gösta-museon näyttelyt ovat todella korkealaatuisia.

Ravintola Gösta on upeassa paviljonki -rakennuksessa.

Ravintola Gösta on upeassa paviljonki -rakennuksessa.

Michelin-kokki ja keittiömestarin rouva

Mänttä Food and Art -tapahtumassa maailmanluokan taiteilijat ovat todella lähellä tapahtumaan osallistuville vierailijoille. Huippukokit käyvät esittäytymässä ennen illallista ja mikä parasta, he tulevat tapahtuman jälkeen vielä “iltabisselle” yleisön joukkoon. Halutessaan voi käydä keskustelemassa ruokataiteilijoiden kanssa ja se jos mikä tuo tapahtumalle lisäarvoa.

Itsellä kävi jo mieletön säkä siinä, että pääsin haastattelemaan Teijan ja Janican kanssa Josean Alijania jo ennen illallista. Tarinoimme tunnin verran tulkin avustuksella Josean Alija elämästä ja hänen taistelustaan maailman huippukokiksi moottoripyöräonnettomuuden jälkeen. Bilbao ja Guggenheim museo on ollut jo pitkään itsellä haaveena, ja tämän tapahtuman jälkeen entistä enemmän. Jälkiruokajuomien aikaan Teijan espanjantaidolla olin jo minäkin toinen jalka koneessa kohti Baskimaata.

Jotta tässä ei olisi ollut vielä kaikki, niin Chef’s Menu -illallisella pöytäseuraamme liittyi maailman ykköskokki Michel Brasin vaimo Ginette. Täytyy rehellisesti sanoa, että muutaman vuoden aikana opiskeltu kouluranska joutui tulikokeeseen käytännössä. Keskustelujen aikana selvisi mm. se, että huippukokin kotona kokkaa tietysti aina rouva, paitsi jos vieraita tulee kylään. Silloin isäntä astuu estradille. Liekö ollut hieman ääntämisessä ongelmaa, kun rouva naurahti kysymykseeni, kokkaako hän miehensä ravintolassa (tarkoitin sitä, kun hän kertoi, että he syövät perheen kesken usein lounaan siellä). Ei kuulemma kokkaa, silloin karkaisi asiakkaat. Fiksuna miehenä turvauduin tässäkin keskustelussa heti alkuvaiheessa vieressä istuneeseen ranskankieliseen tulkkiin…

Ennen illallisia kaikkia Michelin-tähti kokkeja haastateltiin lavalla.

Ennen illallisia kaikkia Michelin-tähti kokkeja haastateltiin lavalla.

Illallisen jälkeen oltiin rennommassa tunnelmassa.

Illallisen jälkeen oltiin rennommissa tunnelmissa.

Taide ja minä – tai sinä?

Yksi parhaista Mäntän taidemuseoiden ominaisuuksista on se, että siellä itse voi tehdä taidetta. Sekä Gustaf että Gösta-museoiden näyttelyissä on alueet, missä museovierailijat voivat itse tehdä taidetta. Tällainen interaktiivinen osallistuminen on parasta mitä tiedän ja ainakin itsestä on kiva tehdä maailmanluokan teoksia seuraavien vieraiden nähtäväksi.

Harvoin taidemuseoissa pääsee luomaan itsekin taidetta.

Harvoin taidemuseoissa pääsee luomaan itsekin taidetta.

Kansallismaisema renesanssihengessä -palkittu taiteilija Rami R.

Kansallismaisema renesanssihengessä -palkittu taiteilija Rami R.

Taidekilpailun voitto

Chef’s Menu -illallisen yksi ohjelmanumero oli taidekilpailu, missä illalliselle osallistuneet kilpailivat omilla töillään maineesta ja kunniasta. Kilpailussa oli tarkoitus hiilivärikynällä tuottaa teos, jossa kuvataan liikkeen pysähtyminen parhaiten. Itse kilpailutyön tekemiseen annettiin aikaa viisi minuuttia.

Olihan siinä kaikenlaisia piirustuksia, yrityksiä, virityksiä ja jokunen ihan taiteeltakin vaikuttanut teos meidänkin pöytäseurueessa, mutta kyllähän tällaisissa kilpailuissa taiteilijat erottuvat tavallisista kansan tallaajista varsin helposti. 120 osallistujan joukosta Mäntän taidemuseon taiteesta vastuussa oleva tuomari valitsi minun modernin työni ”Pause” voittajaksi ja palkinnoksi sain juuri julkaistun uuden Martell Gordon Bleu Intense Heat Limited Edition konjakin. En voi sanoa yllättyneeni, että voitin kilpailun.

Mestari mikä mestari, mitä sitä itseään turhaan kehumaan…

Muutaman kaverin kanssa tästä kilpailusta on tullut jälkeenpäin jossakin kahvipöytä (luetaan baaritiski) keskusteluissa puhetta ja tässä näitä muutamia kommentteja voittotyötä kännykän kuvasta esitellessäni:

  • Mitä helvettiä?
  • Ei ole totta?
  • Just just…

No ei liene selvää, että näillä kavereilla kuvaamataidon numerot ovat korkeintaan muistuttaneet Michelin-ukkoa.

Voittajan on helppo hymyillä copyright Janica Brander & Savusuolaa

Voittajan on helppo hymyillä copyright Janica Brander & Savusuolaa

Pause - palkittu taiteilija Rami R.

Pause – palkittu taiteilija Rami R.

Summa summarum

* Alun perin olin menossa Mänttään pelkästään H****n pitkälle lounaalle Mäntän kaupungin kanssa tehtävän yhteistyön kautta.  Helvetin pitkä lounas oli siis paperillakin jo helvetin pitkä, sillä sen kestoksi oli ilmoitettu viisi tuntia. Itselle se venähti kuitenkin vuorokauden mittaiseksi reissuksi, kun olin siis lähtenyt jo edellisenä päivänä pikahälytyksellä Teijan ja Pernord Ricard Finlandin vieraaksi Chef’s Menu illalliselle. Voinen sanoa, että vuorokauden reissu oli kaiken kaikkiaan erityisen antoisa ja sen muistaa lopun elämäänsä. Kävihän siinä sivussa nimittäin myös niin, että Chef’s Menu -illallisen yhteydessä voitin taidekilpailu, jonka voittajaksi 120 osallistujan joukosta tuomari valitsi minun modernin työni ”Pause”. Arvostankin kilpailun tuomarin todella korkealla taidemaailmassa ja hänen silmänsä taiteelle on kyllä havaittavissa Mäntän taidemuseoissa.

Mitäs me taiteilijat,
-Kohteena maailma / Rami

P.S. Vuoden 2018 Mänttä Food Art Festival järjestetään 23.-25.8.2018. Liput tapahtumaan tulee myyntiin pian. Lisätietoa virallisilta sivuilta: Mänttä Food Art 2018.

Lisätietoja: