Patvinsuon kansallispuisto
Patvinsuon kansallispuisto sijaitsee itäisessä Suomessa lähellä Venäjän rajaa Lieksan ja Ilomantsin rajalla. Patvinsuon kansallispuiston pinta-ala on 105 neliökilometriä tehden siitä eteläisen Suomen laajimman kansallispuiston. Patvinsuon tunnusmerkkeinä ovat laajat suoalueet sekä Suomunjärvi hiekkarantoineen. Alue soveltuu erinomaisesti patikointiin, lintujen tarkkailuun ja melomiseen. Patvinsuon kansallispuisto kuuluu Unescon Pohjois-Karjalan biosfäärialueeseen.
Patvinsuo kesän kynnyksellä
Patvinsuon kansallispuisto osui itselle sopivasti työreissun varrelle eli käytännössä en joutunut tekemään kuin puolentoista tunnin koukkaisun matkareittiin. Kun itsellä kotiovelta kuluisi suuntaansa Patvinsuolle kuutisen tuntia ilman taukoja, niin ei ollut epäilystäkään, ettenkö Patvinsuolla kävisi sen lähistöllä ollessa. Koska itsellä oli työpäivä jo takana ja matkattava oli vielä seuraavaksi yöksi Kuopioon, niin Teretin lintutornin reitti yhdistettynä pieneen Olkkosensaaren kiertolenkkiin tuntui sopivalta iltapuhteelta. Suunnitelmallani reitillä oli pituutta kymmenisen kilometriä, mikä antoi mukavan kattauksen kaiken kaikkiaan Patvinsuon kansallispuiston 80 kilometrin merkitystä reitti- ja luontopolkuverkostosta. Ja mikä parasta, reitti kulki keskelle Patvinsuon suoaluetta.
Kurkilahdesta Teretin lintutornille
Teretin lintutorni sijaitsee 3,4 kilometrin päässä Kurkilahdesta, jossa on parkkipaikat autoilijoille. Kurkilahdesta lähtee useita merkattuja reittejä ja ne on selvästi viitoitettu. Suunnitelmallani reitillä suurin osa matkasta taivallettiin pitkospuita pitkin, joten keväällä lumitilanne vaikuttaa huomattavasti suolla kulkemiseen. Keväthangilla on helppo liikkua, mutta lumien sulaessa kulku menee melko mahdottomaksi ennen kuin lumet ovat kokonaan sulaneet pitkospuilta. Onneksi omalla reitillä muutamaa sataa metriä lukuun ottamatta lumet olivat jo sulaneet ja valitsemani reitin kierto onnistui pientä poikkeusta lukuun ottamatta erinomaisesti.
Terentin lintutornille lähdetään välittömästi pitkospuita pitkin ja jo muutaman sadan metrin jälkeen alkaa komeat suonäkymät. Mitä pidemmälle reitti eteni, niin sen paremmaksi maisemat vielä muuttuivat.
Laajat suoalueet lintujen pesimäpaikkoina
Patvinsuon laajat suoalueet ovat erinomainen pesintäpaikka vesilinnustolle. Itse asiassa en ollut ehtinyt autoilla kuin muutaman satametriä Patvinsuon kansallispuiston alueella, kun tien vieressä olevassa Polvilammessa laulujoutsenpariskunta oli puuhissaan. Paras paikka lintujen tarkkailuun on Teretin lintutorni, mutta omien kokemusten mukaan havainnot jäivät varsin vaatimattomaksi. Kun tähän yhdistettiin Teretin lintutornin läheisyyden “musta turvesuo”, niin eipä siitä lintutorniin kiipeämisestä mitään maisemallista elämystäkään tullut. Vieraskirjassa vietiin jo viimeistä sivua, joten raapustin siihen omat puumerkkini jälkipolvien ihailtavaksi.
Teretistä Olkkosensaareen
Teretin lintutornilta patikoituani puolitoista kilometriä takaisinpäin, kurvasin vasemmalle kohti Olkkosta. Tästä osuudesta kohti Olkkosensaarta muodostuikin koko reissun kohokohta, sillä suoalue oli todella laaja. Siellä keskellä suoaluetta pitkospuilla patikoidessa tunsi olevansa yksikseen erämaassa ja salaa toivoinkin näkeväni talviuniltaan heränneen karhun sopivan välimatkan päästä. Ei tarttunut näkökenttään petoeläimiä, eikä tällä kerralla löytynyt kylmää karhua myöskään repusta. Sitä vastoin, upeaa suomaisemaa näkyi silmänkantamattomiin.
Lintuja elämää ja niiden äänimaailmaa oli mukava tarkkailla patikoinnin lomassa. Yksinäinen retkeilijä sai nauttia erämaan rauhasta itsekseen, sillä en nähnyt yhtään ihmistä 3,5 tunnin aikana kymmenen kilometrin reitillä.
Täydellisempää luontoiltaa saa siis hakea, sillä Patvinsuon kansallispuisto oli hiljaisuudessaan kuin kappale kauneinta erämaata.
Metsä- ja järvialueet
Patvinsuolla on paljon metsä- ja järvialueita suoalueiden lisäksi ja loppumatkasta sain tutustua varsin kattavasti erilaiseen luontoon. Reitin ylivoimaisesti hankalin osuus alkoi Olkkosensaaren kohdalta, kun pitkospuiden päältä ei ollut muutaman sadan metrin matkalta vielä lumet sulaneet. Metsän katveessa olevat pitkospuut parinkymmenen sentin lumipeitteellä varustettuna oli todella hitaat edetä, sillä ohi astuessa löysi jalkansa saman tien märästä suosta. Hetken aikaa kävi jo mielessä, että pakko on kääntyä takaisinpäin. Onneksi vartin hitaan etenemisen jälkeen tilanne helpotti ja loppumatka sujui taas mukavissa merkeissä. Kyseistä reittiä ei muuten kovin moni ollut kulkenut lähiaikoina, sillä selvästi pystyi havaitsemaan vain yhden ihmisen jäljet lumipeitteisessä maastossa.
Surkanpurolta Kurkilahteen
Yksi koko patikointiretken kohokohdista oli reissun loppupuolella ollut Surkanpuro, joka oli todella upean näköinen. Voisin jopa kuvitella, että hieman pidempään aluetta ihaillessa olisi saattanut bongata kanadanmajavan pesänrakennelmapuuhissaan. Itse en muista aikaisemmin nähnyt vastaavanlaista maisemaa luonnossa liikkuessani.
Surkanpuro laskee Suomunjärveen, jonka rantamaisemissa patikointiretki jatkui viimeisen kilometrin. Surkanjärven upeat hiekkarannat eivät päässeet vielä oikeuksiinsa, sillä järvi oli aivan rantaviivoja lukuun ottamatta jäässä. Voisin toki kuvitella, kuinka kauniita rannat ja järvimaisema on jo tällä hetkellä luonnon otettua harppauksen kesää kohti.
Patvinkierto ohjelmaan
Itseä tekisi mieli maaruskan aikaan elokuun puolivälin jälkeen ottaa ohjelmaan 25 kilometriä pitkä Patvinkierto, jossa Nälmänjoki ylitetään vedettävällä lossilautalla. Patvinkierrolla saisi vielä kattavamman kuvan Patvinsuon kansallispuiston suoalueesta ja syksyn maaruskan aikaan maisemat olisi varmasti parhaimmillaan. Toki keväällä suoalue on yleensä vetisimmillään lumien sulamisen aikaan, joten upeissa maisemissa pääsin jo nytkin patikoimaan. Joka tapauksessa Patvinkiertoa suunnitellessa kannattaa tarkastaa aina etukäteen se, että siellä ei ole silloin armeijan ammuntarajoitukset päällä.
Yhteenveto: Eipä voi muuta todeta, kuin melkoisen mukava retki Patvinsuolle oli takana. Aamulla kävin katsomassa Kolin kansallispuistossa auringonnousun kansallismaisemassa ja illan viimeiset valoisat tunnit nautin Patvinsuon rauhasta. Eipä siinä ihminen voi muuta kuin todeta olevansa onnellinen nauttiessaan Suomen kauniista luonnosta.
Patikointiterveisin,
Kohteena maailma / Rami
Lisätietoa Patvinsuon kansallispuistosta:
- Patvinsuon reitit by Luontoon.fi
- Patvinsuon kohde-esite by Luontoon.fi
Lisää luettavaa kansallispuistoista:
- Torronsuon kansallispuisto by Kohteena maailma
- Isojärven kansallispuisto – Heretyn luontopolku by Kohteena maailma
- Lumikenkäilyä Kolin kansallismaisemassa by Kohteena maailma
- Kansallispuistot tutuksi ja Suomen luonto -haaste by Kohteena maailma