Tampereen elämyksellisimmät pyöräilyreitit päiväretkeilyyn
Mikä onkaan parempi tapa tutustua kaupunkeihin kuin satulan selästä. Polkupyörällä ajellen näkee enemmän, ja kaiken lisäksi samalla saa terveellistä aktiiviliikuntaa. Esittelen tässä postauksessa Tampereen parhaat pyöräilyreitit, jotka sopivat niin paikallisille kuin turisteille. Nämä pyöräilyreitit sopivat erinomaisesti päiväretkeilyyn ja Tampereen lähiseutujen elämykselliseen tutustumiseen.
* Kaupallinen yhteistyö Bikesterin kanssa.
Tampereen parhaat pyöräilyreitit Pyhäjärvelle ja Näsijärvelle
Tampere on pohjoismaiden suurin sisävesikaupunki, joten on luonnollista, että Tampereen parhaat pyöräilyreitit kulkevat veden äärellä. Tammerkoski jakaa Tampereen kahtia siten, että pohjoispuolella on 18 metriä korkeammalla Näsijärvi etelänpuoleiseen Pyhäjärveen nähden.
Näille Tampereen elämyksellisimmille pyöräilyreiteille voi lähteä oikeastaan minkälaisella polkupyörällä vain. Itsellä on käytössä perinteinen klassikko mummun vanha kaupunkipyörä, mikä laadukkaana menopelinä on kestänyt ajoja jo nelisenkymmentä vuotta. Itse asiassa oma maastopyöräni on sekin jo museokamaa, sillä se on ensimmäisiä Suomeen tuotuja maastopyöriä 80-luvun loppupuolelta. Ostamalla kunnollisia välineitä, polkupyörästä saa itselleen parhaimmillaan elinikäisen matkakaverin.
Pyhäjärven maisemareitti 30 km
Pyhäjärven maisemareitti kiertää Pyhäjärven rantaviivoja Tampereen, Pirkkalan ja Nokia kunnan alueella siten, että reitti muodostaa 30 kilometriä pitkän rengasreitin. Reitin voi aloittaa mistä tahansa kierroksen varrelta ja sen varsin hyvin merkitty. Mikä parasta, Pyhäjärven maisemareitti sopii jopa turisteille lainapyörillä ajettavaksi päiväretkenä.
Itse olen tottunut kiertämään Pyhäjärven maisemareitin polkupyörällä myötäpäivään, mutta sen voi kiertää kumpaan suuntaan tahansa. Itsestä Varalanmäki on mukavampi lasketella alaspäin kuin polkea ylöspäin, joten se oli alkuaikoina suurin syy ajamisen suunnan valintaan. Nykyään oma asuinpaikka reitin varrella Härmälässä tarkoittaa sitä, että myötäpäivään kiertäessä voin tarvittaessa jäädä palauttaville juomille keskustaan reitin loppupuolella. Tietysti tätä myös puoltaa itsellä se, että pääsen nauttimaan reitin parhaimmista maisemista Arboretumin kohdalla Pyhäjärven maisemareitin lopuksi. Siksi tässä postauksessa “kierrän” reitin itselle tutumpaan suuntaan Laukontorilta lähtien.
Saattaa hyvinkin olla, että turistin mielestä toisin päin kierrettynä reitti paranee loppua kohden. Arboretum ja Ratinan rantabulevardi on kuitenkin reitin ehdoton kohokohta. Se myös mahdollistaa piknikin Arboretumin nurmikoilla.
Pyhäjärven maisemareitin kohokohdat
Laukontori on Tampereen upein tori ja kesäisin kaupungin sydän. Ennen reitille lähtöä voi nauttia alkupalaksi parilla eurolla mustaa puolukkahillon kera ja pienen maidon. Katseltua kaunista torialuetta ja sisävesilaivoja, niin on aika suunnata Suvi-laivan sijasta Pyhäjärven maisemareitille. Laukontorin sillalla kannattaa ottaa parit maisemakuvat, ennen kuin reitti kurvaa Ratinan sillan alta kohti Ratinanrannan moderneja asuntoja ja kaunista rantabulevardia.
Viinikanlahdenpuistosta matka jatkuu kohti Hatanpään Arboretumia, joka on maisemallisesti parasta Tamperetta. Se onkin yksi Tampereen ehdottomia kohokohtia, mitä välttämättä edes kaikki paikalliset eivät tiedosta. Kesäisin Arboretumissa on myös paljon erilaisia ruusuja- ja kukkaistutuksia tutkittavana, sekä kesäkahvila hyvänä taukopaikkana reitille.
Hatanpäältä Härmälään siirrytään upeassa järvi- ja metsämaisemassa pyöräteitä pitkin. Mikäli haluaa tutustua Tampereen yhteen kauneimmista uudisrakennusalueista, niin Härmälänrannassa on arkkitehtuurin ystäville ihmeteltävää. Tampereen lentokonetehtaan rakennuksia on säästetty ja tehty uusiokäyttöön paremmin sopivaksi. Niiden ympärille on rakentunut kauniita kerrostaloja, joista monesta on jopa järvinäkymiä tarjolla.
Yksi parhaimmista taukopaikoista virkistävälle terassijuomalle ja jopa ruokailulle on Härmälänrannan oma olohuone Härlem. Se on yksi Tampereen parhaimmista kaupunginosaravintoloista, jota voi lämpimästi suositella.
Pirkkalan Perentien rantaviivaa ajellessa pääsee nauttimaan monista Tampereen alueen kalleimmista rantatonteista. Upeaa arkkitehtuuria aivan Pyhäjärven rannassa niin omakotitaloista rivitaloihin. Järvi- ja maalaismaisema on kauneimmillaan ja pyöräily tuntuu varsin mukavalta.
Pirkkalan puolella niin Loukonlahden kuin Haikan kauniit asuinalueet tarjoilevat viehättäviä puistomaisemia Pyhäjärven läheisyydessä. Mikäli hieman reitiltä haluaa kaartaa sivuun, niin Haikan Grilli on viimeisen parin kesän aikana ollut varsin suosittu kesäravintola. Toki Pirkkalan keskusta osuu myös matkan varrelle suunnatessa kohti Rajasalmen siltaa ja Nokiaa. Maisemien katselu jää tällä osuudella hieman vähemmälle ja “itse pyöräily” on pääosissa.
Rajasalmen sillalta matka jatkuu Villilän asuinalueelle ja sen rantapuistoihin eli paluu takaisin Tampereelle on edessä. Siirryttäessä rantaviivaa pitkin Hyhkyn ja Tahmelan alueella on leppoisaa puistomaisemaa tarjolla. Uittotunnelia pitkin voi tehdä pienen pistolenkin Näsijärven puolella, jossa valitettavasti kesän 2022 Uittotunnelin kahvila on kiinni. Silti itse vuonna 1968 valmistunut 280 metriä pitkä Uittotunneli on käymisen arvoinen nähtävyys, jota ei koskaan tukkien uittamiseen Näsijärvestä Pyhäjärveen otettu kuitenkaan käyttöön.
Varsinkin turisteille Tahmela ja Pispala on kiinnostava pysähtymis- ja seikkailukohde Pyhäjärven maisemareitin varrella. Hirvitalo, Hirvikadun kuuluisat portaat, ylhäällä odottava Pispalan Pulteri ja Rajaportin sauna ovat Tamperetta parhaimmillaan!
Siinä vaiheessa, kun Pispalasta on saanut tarpeeksi, on aika kivuta kohti Varalanmutkaa. Varsinkin lasten kanssa Varalanmäen laskettelu kannattaa ottaa huolella, sillä vauhdit nousevat korkeaksi lähestyessä Suomen Trikoota. Punatiiliset tehdasrakennukset, Rosendahlin ranta ja Pyynikin kesäteatteri ovat kaikki matkan varrella. Toki pienen piston voi tehdä reitiltä kävellen Tahdon Portaisiin ja Pyynikin Näkötornille. Loppumatka sitten taittuu Koulukadun minigolfradan ja Eteläpuiston kautta takaisin Ratinan suvantoon ja Laukontorille. Tälle pätkälle saa kulumaan niin paljon aikaa, kun kellossa on päivää jäljellä.
- Pyhäjärven maisemareitti by Reissuesa
Muroleen kanavalle pyörällä ja Tarjanteella takaisin 65 km
Oma klassikkoreittini päiväretkeilyyn on yhdistää polkupyöräilyn ja sisävesiristeilyn parhaat palat Pirkanmaalla. Käytännössä siis Tampereelta pyöräillään ensiksi Muroleen kanavalle Ruovedelle, josta takaisin Tampereelle tullaan Näsijärveä risteillen höyrylaiva Tarjanteella. Matkan varrella tulee tutuksi niin Teiskon maalaismaisemat, Maitolaiturimuseo kuin Muroleen kesäravintolat. Käytännössä toisin päin reitillä olisi aukioloaikojen puitteissa lisäksi enemmän nähtävää pysähtymiskohteiden muodossa, mutta itsestä mukavampi on toteuttaa tämä näin päin pyöräily edellä.
Tätä reittiä suunnitellessa pitää huomioida höyrylaiva Tarjanteen aikataulut eli reitti on poljettavissa vain tiettyinä viikonpäivinä ja sellaiseen kellonaikaan, että ehtii ajoissa laivalle. Esimerkiksi oma porukka lähti pyöräilemään lauantaiaamuna klo 6:30 kohti Muroleen kanavaan, jotta aikataulussa oli riittävästi pelivaraa klo 15.15 lähtevälle laivalle.
Tampere – Muroleen kanava maisemareitin kohokohdat
Tampereen päässä oikeastaan ainoa pysähtymiskohde on Aitolahden kirkko, joka on valmistunut vuonna 1980. Tämä “Suojamuuri” -niminen rakennus on arkkitehtuurilta sellainen, että kirkoksi sitä ei tunnista ensinäkemältä. Aika näyttää, onko kyseessä oman aikansa mestariteos vai ei – sen pystyy vain tulevat sukupolvet määrittelemään.
Tietysti Tampereella olisi nähtävää vaikka mitä, mutta mikäli aikoo päästä ajoissa perille, niin kannattaa pyörillä alkupätkä joutuisasti. Varsinaisella pyöräilyreitillä Linnainmaan ja Aitolahden välillä ei tosin mitään ihmeellisyyttä ole. Mikäli haluaa pitää pienen tauon tai ostaa itselleen juomaa & evästä, niin Aitolahden Teboil on sopivasti reitin varrella. Oma seurueemme jatkaa matkaa kuitenkin suoraa kohti Sorilaa.
Reitin legendaarisin taukopaikka olisi Kessan baari, mutta valitettavasti se ei lauantaiaamuisin palvele yhdeksän aikaa aamusta janoisia pyöräilijöitä. Näin silmissä vilkkui vain kylmä keskikalja Kessan baarin terassilla kanta-asiakkaiden parissa. Mikäli reitin polkisi toiseen suuntaan, niin Kessan baari olisi ehdottomasti pitkän pysähdyksen paikka ennen loppurutistusta kohti Tamperetta. Kilometrejä Kessan baariin itsellä oli 30 kilometriä kotiovelta.
Aunessilta on yksi reitin upeimmista kohteista. Kävimme ostamassa Kämmenniemen Salesta evästä, ja pidimme tauon Aunessillan vieressä olevassa venelaiturissa ihaillen tätä upeaa kivisiltaa. Graniittinen yksiaukkoinen holvisilta on valmistunut vuonna 1899, ja aamuauringossa se on suorastaan majesteettinen näky. Aunessilta on nykyään entisöity museosillaksi ja se toimii kevyenliikenteen väylänä. Vuoteen 1983 sen sai vielä ylittää autoilla, ja muistankin lapsuudesta sen, kuinka kapea se oli auton takapenkiltä katsottuna.
Sinänsä mielenkiintoinen nippelitieto on se, että Tampereen kaupungin keskipiste sijaitsee lähellä Aunessiltaa. Teiskolaiset sanovat paikkaa Visakoivun mutkaksi, sillä kiperässä mutkassa on ollut vuosien saatossa useita ojaanajoja. Koska Teisko on jo kaukana Tampereen keskustasta, niin paikalliset lähtevätkin “Teiskoon ulkomaille”.
Terälahden kylään on Tampereen keskustasta jo nelisenkymmentä kilometriä matkaa. Terälahti on tällä pyöräilyreitillä varsin hyvä pysähtymiskohde, koska paikallisen Salen pihassa on kesäisin myynnissä mansikkaa ja herneitä sopivaksi välipalaksi. Vastapäätä Salea löytyy todella mielenkiintoinen kirpputori Viimeinen oljenkorsi, joka on erinomainen tutkimusretki vanhan tavaran maailmaan. Eipä tarvinnut lähteä tyhjin käsin eteenpäin, sillä löysin pyöräni kuljetuslaatikoksi vanhan Olvikko-olutkorin sekä vastaavanlaisen saksalaisen mallin.
Itselle viimeinen oljenkorsi oli lopulta kaverini Tepin anoppi, joka heitti puolisot paikalle pyörineen. Näin he säästivät ensimmäiset 42 kilometriä pyöräilystä, ja itse sain laitettua koreista arvokkaamman eli Olvikon Nissanin takaluukuun. Näin pyöräretkemme jatkui eteenpäin hieman isommalla ryhmällä kohti Muroleen kanavaa.
Harmiksemme Velaatan baari on sulkenut ovensa eli maalaismaiseman viimeinen keidas oli kuihtunut. Oloamme helpotti hyvin varustellun polkupyöräni uusi takateline, josta hieman ajoasento kärsi, mutta toisaalta janot sammuivat nopeammin. Polkupyöräilyn varusteissa kannattaakin panostaa siihen, että jokainen ostaa sellaiset varusteet ja pyöräilyvaatteet, mitkä tukevat eniten omia pyöräilyretkiä. Samoin tämän pituisilla reissuilla näkee sen, mitkä pyörät ovat hyviä ja mitkä eivät. Omien näkemysten mukaan hybridipyörät ovat jo nimensä mukaisesti sellaisia, että eivät sovi kunnolla maastoon eikä kaupunkipyöräilyyn. Itse en suostuisi nimittäin itseäni kiusaamaan puolison pyörällä näin pitkää matkaa, vaikka reitin profiili olisi kuin luotu sellaisille.
Paljon mainostamani Velaatan maitolaiturimuseo ei saanut yhtä suurta suosiota kuin olisin odottanut. Liekö kulttuurin ymmärtämisen puutetta vai mitä, niin matka jatkui maitolaiturimuseolta nopeammin eteenpäin kuin alkuperäiseen suunnitelmaan oli varattu.
Viimeiset 12 kilometriä hurahti varsin vauhdikkaasti maalaismaisemassa. Lopulta Muroleen kanava saavutettiin, ja 65 kilometrin polkupyöräilyt olivat takanapäin. Kuten edelliselläkin kerralla vastaavan reitin poljettuani, oli aika hypätä uimaan ja virkistäytyä kotimatkaa varten vaihtamalla puhtaat vaatteet ylle. Ennen Höyrylaiva Tarjannetta tuli vielä nautittua Pizzat Muroleen kesäkahvilan terassilla aurinkoisessa säässä, mikä kieltämättä maistui kuuden tunnin pyöräilyn jäljiltä taivaalliselta.
Kokonaiskesto pyöräilyosuudelle oli kuusi tuntia, joista itse pyöräilyyn meni kesän 2021 retkellä neljä tuntia. Se vauhti on vielä varsin sopivaa leppoisaan pyöräilyyn. Mikäli on hankkinut itselleen työmatkapyöräilyyn sähköpyörän, niin sellaisella luonnollisesti tekee matkan huomattavasti nopeammin.
Itse lähtisin mielelläni sähköpyörällä kiertämään jo 146 km pitkän Näsijärven rantatien päiväseltään. Reitti jatkuu Muroleen kanavalta Näsijärven länsipuolelle ja sieltä takaisin rantoja pitkin Tampereelle. Koko Näsijärven ympäri kiertävä Karhunkaataja on 315 km pitkä.
Muroleen kanava
Ruovedellä sijaitseva Muroleen kanava on rakennettu vuosina 1850–1854 yhdistäen Paloveden ja Vankaveden toisiinsa. Tällä 315 metriä pitkällä kanavalla on putouskorkeutta vain 0,9–1,5 metriä. Muroleen kanava ja sen kesäkahvilat ovat varsin suosittu päiväretkikohde Tampereen alueella, ja luonnollisesti parhaimmillaan niinä päivinä, kun S/S Tarjanne liikkuu kanavan läpi.
S/S Tarjanne risteilee Näsijärvellä
Höyrylaiva Tarjanne on yksi Suomen upeimpia sisävesilaivoja. Tampere – Virrat väliä liikennöivä Tarjanne on otettu käyttöön vuonna 1908 ja se on siis liikennöinyt Näsijärvellä jo 114 vuotta! Muroleen kanavalta Tampereen Mustalahden satamaan matkustusaika on kaksi tuntia ja neljäkymmentä viisi minuuttia. Koko Runoilijan tie höyrylaiva Tarjanteella Tampereelta Virroille tai toisin päin kestää kuusi tuntia.
Muroleen kanavan pyöräretkeä huomioidessa on hyvä muistaa se, että kannattaa tilata myös pyöräpaikka lipputilauksen yhteydessä. Nimittäin olisi kurjaa jättää polkupyörä Muroleen kanavalle, jos se ei mahtuisi enää mukaan. Tämä pyöräilyreitti on varsin suosittu ja siksi etukäteisvaraaminen Tarjanteelle kannattaa tehdä aina!
Höyrylaiva Tarjanteen risteily on kaikin tavoin mukava, ja varsinkin kauniina kesäpäivänä suorastaan erinomainen vaihtoehto lomapäivän viettoon! Mahdollista on ruokailla myös laivalla, mutta säästimme päivän toisen ruokailun perille saavuttuamme Mustalahden satamaan. Siellä on muutamia mukavia ravintoloita, jonka terassilla on kiva jatkaa palautettavien juomien nautiskelua. Täytyy kuitenkin aina muistaa se, että kypärä päässä on turvallisempi ajella kotiin tai mikä ikinä pyöräretken lähtöpaikka olikaan Tampereen päässä. On sitä tosin joskus tehty reitti niinkin, että turvallisuussyistä on jätetty pyörät Tampereen keskustaan ja haettu ne seuraavana päivänä. Siinä on sitten saanut nauttia uuden pyöräretken palauttavana ajeluna, mikä ei sekään ole huonompi vaihtoehto.
- Tarjanne (viralliset sivut)
Pyörällä Visavuoreen ja Pyhäjärveä pitkin takaisin 45 km
Itse ajattelin seuraavaksi kokeilla sellaista vaihtoehtoa, että pyöräilen Valkeakoskelle Visavuoreen, jossa sijaitsee Emil Wikströmin taiteilijakoti ja hänen lapsenlapsensa pilapiirtäjä Kari Suomalaisen ateljee. Tämän pyöräreitin voi toteuttaa hyvinkin erilaisilla vaihtoehdoilla Tampereelta, joista suorin on nelisenkymmentä kilometriä pitkä. 45 kilometrin lenkillä pääsee nauttimaan samalla Valkeakosken kaupungin keskustasta, mikä antaa monenlaisia mahdollisuuksia pysähtymiskohteeksi. Visavuoresta Hopealinjan sisävesilaiva lähtee klo 15 kohti Tampereen Laukontoria ja matka-aika Pyhäjärven rantamaisemia ihaillen kestää 4 h 50 minuuttia.
Huom! Tämän retken voi toteuttaa vain tiistaisin laiva-aikataulujen takia.
- Aikataulu Visavuori – Tampere by Hopealinjat.fi
Aikaisemmin tätä pyöräilyretkeä en ole toteuttanut, mutta suurimman osan pyöräilyosuudesta olen ajellut. Koska en ole ikinä mennyt Hämeenlinna – Tampere väliä sisävesilaivalla, niin itsestä se olisi mukava yhdistää pyöräilyn parissa vaikkakin sitten ensiksi laivareitin puolivälistä lähtien.
Summa summarum: Tampere, järvimaisemat ja pyöräily toimivat erinomaisesti yhdessä. Tampereen alue onkin kehittänyt erilaisia pyöräilyreittejä, joista voi valita sopivat pidemmätkin pyöräilyretken yöpymisineen. Itse olen kuitenkin enemmän polkupyöränkin satulassa nautiskelija, joka lähtee pidemmällekin päiväretkelle mieluummin mummoni vanhalla Tunturi Vip Ladylla kuin maastopyörälläni. Kavereiden kanssa pidemmät pyöräretket ovat huipputapa viettää aikaa yhdessä!
Pyöräilyä ja veneilyä sopivassa suhteessa,
-Kohteena maailma / Rami
P.S. Oletko löytänyt itse jonkun suosikkikohteen Tampereen pyöräilyreiteistä?
* Kaupallinen yhteistyö Bikesterin kanssa.
Lue lisää Tampereen seudun pyöräilyreiteistä:
- Tampereen Pyhänäsi -reittivaihtoehdot karttoineen by Seikkailupyöräilijä
- Pyhäjärven maisemareitti by Reissuesa