Sompio – Elävä erämaa
Silmänkantamattomiin erämaata, pieni tupa tunturin huipulla ja erikoiset kivipatsaat lumosivat katseeni. Siltä seisomalta päätin lähteä kesälomalla Lappiin – ensiksi oli vain selvitettävä, missä kuvan kaunis maisema sijaitsee. Aikaisemmin kyseistä maisemaa en ollut nähnyt missään valokuvassa – Pyhä-Nattasen huipuksi paikka osoittautui. Sopivaksi majapaikasi valikoitui Tankavaaran Kultakylä, jossa pääsi samalla tutustumaan kullankaivuun historiaan retkeilyn ohessa.
Pyhä-Nattanen sijaitsee Sompion luonnonpuistossa, erämaassa. Sanovat monet, että näkymä Pyhä-Nattasen huipulta olisi viimeinen, minkä ennen kuolemaa toivoisi näkevän. Kun Pyhä-Nattasalle kipeää, ymmärtää heti mistä on kysymys. Sanoisin jopa, että Suomen kaunein maisema on tässä.
* Postaus on toteutettu yhteistyössä Tankavaaran Kultakylän kanssa.
Pyhä-Nattanen – Suomen kaunein maisema?
Tankavaaran Kultakylä – kullanhuuhdontaa ja retkeilyä
Tankavaaran Kultakylä sijaitsee Sodankylässä, kolmisenkymmentä kilometriä Saariselän eteläpuolella. Siinä missä Saariselkä on vilkas turistikohde ympäri vuoden, Tankavaarassa kokee luonnon hiljaisuuden. Vierestä alkaa Urho Kekkosen kansallispuisto ja pienen matkan päässä Sompion luonnonpuisto.
Tankavaaran Kultakylän mielenkiintoisin kohde on Kultamuseo, joka kannattaa jokaisen Lapin retkeilijän ottaa tutustumiskohteesi. Lappi ja kultakuume liittyvät niin vahvasti toisiinsa, että luonnossa liikkumiseen saa aivan uusia näkökantoja suomalaisten tunnettujen kullankaivajien tarinoita luettuaan. Toki Kultamuseossa on kansainvälinenkin puoli, mutta kyllä kotimainen puoli on museon vetonaula.
Tietysti kullankaivajien tarinoista ja Lapin luonnossa saa vieläkin enemmän irti, kun kokeilee itse kullanhuuhdontaa Tankavaaran kullanhuuhdontapaikalla. Perustekniikan opittuaan kullan huuhdonta on yllättävän koukuttavaa hommaa ja siinä samalla alkaa ymmärtämään, millaista elämä on kultakaivauksilla ollut. Äkkiseltään sanoisin, että kovin monen ei kannata vaihtaa nykyistä työpaikkaansa kullankaivajan hommiin.
Tankavaaran Kultakylässä on vanhoja rakennuksia ympäri maailmaa kultakuumeen tapahtumapaikoilta.
Suurin osa saa helpoiten hankittua niin kultahiput kuin jalokivet ostamalla ne euroilla.
Tankavaaran Kultakylän majoitus
Tankavaarassa on tarjolla kahdenlaisia majoitusvaihtoehtoja – varustelultaan nykyaikaisempia korundihuoneistoja ja Kullankaivajan mökkiä. Kahden ja neljän hengen Kullankaivajan mökit on rakennettu henkimään kultaryntäyksen aikaisia mainareiden asumuksia.
Kullankaivajan mökit ovat ulkoapäin varsin vaatimattomia, mutta sisältä mukavan viihtyisä. Kerrossängyt, pirttipöytä ja takka ovat riittävät perustarpeet parin yön majoitukseen. Yhteiset suihku- ja keittiötilat ovat asiakkaiden käytössä, joskin aamupalan ja muut päivän ravinnot saa helpoiten ravintola Wanhasta Waskoolimiehestä.
Mökki oli sisustukseltaan aika pimeä, mutta se oli kyllä etu keskiyön yöttömässä yössä. Nukkuminen onnistui erinomaisesti, kun luonnonvaloa sisään ei päässyt kuin yhdestä ikkunasta. Illalla oli kiva lämmitellä mökkiä takkatulella ja nauttia Lapin hiljaisuudesta. Pistorasioita oli riittävästi ja jalkapallon MM-kisatkin pystyi katsomaan omalta koneelta kännykän nettiyhteydellä. Televisiota ei ollut, niin kuin ei aikoinaan kullankaivajillakaan.
Auton sai mukavasti aivan mökin viereen, niin tavaroiden ylimääräisessä kanniskelussa ei kulunut yhtään aikaa. Etäisyydet alueella oli muutenkin lyhyet, joten patikointireiteillekin pääsi lähtemään pienen kävelymatkan päästä Urho Kekkosen kansallispuiston Tankavaaran luontokeskuksen pihamaalta.
Ainoa miinus Kullankaivajien mökeistä tulee yhteiskäytössä olevista WC- ja suihkutiloista. Sinänsä omien saniteettitilojen puuttuminen ei itseä haitannut, mutta yleiskäytössä olevien tilojen toivoisi olevan siistimmät yleisilmeeltään. Ne olivat jo parhaat päivänsä nähneet ja niiden kunnostamiseen kannattaisi tulevaisuudessa panostaa. Ainakin tällaiselle etelän kermaperseelle se olisi varsin tärkeä ominaisuus viihtymisen kannalta, kun muuten puitteet majoitukselle oli kunnossa.
Mikäli kullanhuuhdonnassa on onnistunut, on takkatulen loimussa mahtava ihailla päivän saalista.
Kullankaivajan mökit henkivät kultamainareiden elinolosuhteita.
Pirttipöytä ja kerrossängyt ovat riittävät varusteet mainareille.
Takkatuli iltaisin toi mukavaa tunnelmaa ja piti pirtin lämpimänä.
Omaa päiväsaalista on kiva ihailla takkatulen loimutessa.
Wanha Waskoolimies -ravintola
Tankavaaran Kultakylän keskuspaikkana toimii Wanha Waskoolimies -niminen ravintola, joka toimiin niin ikään myös reception- kuin baaritiskinäkin. Lapin tunnelmaan sopiva hirsirakennus on varsin viihtyisiä paikka ja lämpimän tunnelman takaa todella mukava henkilökunta.
Aamupala oli sopivan runsas, jonka avulla jaksoi touhuta luonnossa pitkälle päivään. Perinteisen poronkäristyksen lisäksi listalla oli sopivasti vaihtelua ja hintataso oli Lapin tasoon nähden kohtuullinen. Wanhaa Waskoolia voikin suositella lämpimästi, sillä keväällä Jyrki Sukula laittoi sen Kurjat Kuppilat -sarjassa viihtyisäksi ravitsemustilaksi. Olikin mielenkiintoista katsella jaksoa jälkikäteen uusintana, kun oli tullut muutaman kerran vietettyä aikaa Wanhassa Waskoolimiehessä hyvän ruuan ja oluen parissa.
Wanha Waskoolimies on Kultakylän saluuna.
Wanha Waskoolimies on sisältä varsin viihtyisä ravintola.
Oluet voi maksaa luonnollisesti myös kullalla.
Poronkäristys ja tumma Vaskooli – voiko kullankaivaja muuta toivoa?
Tankavaaran muut palvelut
Tankavaaran Kylän alueelta voi vuokrata maastoon erinomaisesti sopiva fatbikeja eli läskipyöriä. Lisäksi on mahdollista osallistua opastetuille kanoottiretkille, jolloin pääsee nauttimaan Lapin luonnosta vesiltä käsin. Vierestä löytyvä Kultamuseo ja kullanhuuhdonta ovat omiaan tutustumaan vierailijaa Lapin historiaan. Lisäksi lyhyen kävelymatkan päässä on Urho Kekkosen kansallispuiston Tankavaaran luontokeskus ja sen luontopolut.
Tankavaarasta voi vuokrata jopa oman kultavaltauksen, mikäli kullankaivuusta innostuu tosissaan.
Tankavaaran Top3 – kohokohdat
Kultamuseo ja kullanhuuhdonta
Tankavaaran Kultamuseossa on niin kansainvälisen kuin Suomen kullankaivuun historiasta kertovat osuudet. Näyttelyissä on esitelty kullankaivuussa käytettyä välineistöä eri vuosikymmeniltä ja eri kokoluokan kaivauksilta. Itse olen tutustunut kullankaivuun historiaan aikaisemmin Etelä-Afrikassa, jossa totta tosiaan kultaesiintymät ja kaivostoiminta on ollut aivan eri mittakaavassa. Rappioromanttisessa kultakulttuurissa Kalifornian ja kotoisan Lapin kultakuume ovat tarinoiden osalta paljon mielenkiintoisempia kuin suuri nykyaikainen kaivosteollisuus.
Tankavaaran Kultamuseon Lapin kullankaivuun historiaosuus ja sen mielenkiintoisiin henkilöihin keskittyneet tarinat olivat museon parasta antia. Jukka Pellinen, Jaakko Isola, Viktor Koivula, Karhu-Korhonen ja Petronella oli tarinoineen kerrassaan mielenkiintoista luettavaa.
Säntillisyydestä tunnettu Jaakko Isolalla oli aina teetettynä viivasuorat puupinot kahden vuoden tarpeisiin.
Ehkäpä näin urheilumiehenä Viktor Koivulan shakkiottelut Lapin erämaassa painui yksittäisistä tarinoista parhaiten mieleen.
Viktor Koivula pelasi usean pelikaverin kanssa kirjeshakkia ympäri Suomen. Koivula teki laudalla siirron, merkitsi sen paperille ja sitten kirje lähti jonkun kullankaivajan mukana 10 kilometrin päähän postiautolle ja sieltä edelleen vastaanottajalle. Samaa hidasta verkkaista reittiä vastustajan siirto saapui Koivulalle, joka alkoi miettimään seuraavaa siirtoa.
Ivalojoen Kultalan ja Lemmenjoen Morgamojan Kultalan historian opiskelu antoi puolestaan tuleville patikointiretkille uusia inspiraationlähteitä. Samoissa maisemissa patikoidessa voi samalla pohtia mitä on ollut elämä 150 vuotta aikaisemmin Lapin erämaassa ensimmäisten kultalöytöjen aikoihin.
Suomen pohjoisin aniskeluoikeuksin varustettu kapakka on sijainnut Kultalassa Ivalojoen rannalla. Sen kukoistuskausi oli 1870-luvulla, jolloin sieltä sai ostaa ruokaa, viiniä ja wiinaa. Kapakkaa piti oululainen leipuri Pietilin parhaimmillaan 600 henkeä kestäneessä kyläyhteisössä.
Kansainvälisessä osuudessa kerrottiin eri maiden kullankaivuun historiasta.
Kullankaivuun välineiden esittely on tärkeä osa näyttelyä.
Parasta museossa oli kullankaivajista kerrotut tarinat.
Kullanhuuhdonta Tankavaarassa
Tankavaarassa on helppo kokeilla kullanhuuhdontaa ohjatusti. Jo tunnissa oppii vaskoolinkäytön perustekniikan ja moni kokeilija löytää jo ensimmäisellä kerralla joko kultahippuja tai jalokiviksi luokiteltavia kiviä. Täytyy omakohtaisten kokemusten perusteella todeta, että melko koukuttavasta lajista on kysymys. Ensiksi vesi tuntuu jääkylmältä ja sitä pohtii, onko tässä hommassa mitään järkeä. Kun vaskoolin pohjalle jää kultahippu tai jalokivi – vie touhu mennessään. Kerrassaan mukava kokemus, joka yhdistettynä Kultamuseossa käyntiin avarsi kullankaivuun historiaa itselle merkittävästi.
Kimmo opetti kullanhuuhdonnan tekniikan ennen kuin päästiin itse kokeilemaan kultahippujen löytämistä.
Kullanhuuhdontapaikka on oikeiden kaivausalueiden läheisyydessä.
Olihan sitä itsekin kokeiltava ja kullanhuuhdonta oli kyllä varsin koukuttavaa puuhaa.
Sompion luonnonpuisto ja Pyhä-Nattanen
Koko kesälomareissuni Lapin kansallispuistoihin sai alkunsa Pyhä-Nattasen huipulta otetusta valokuvasta. Ensiksi oli selvitettävä missä maisema sijaitsee ja sen jälkeen suunniteltiin reitti sen ympärille.
Oma kohtaamiseni Pyhä-Nattasen huipulle tapahtui aamutuimaan luonnon herätessä uuteen päivään, joskaan ei se yöttömän yön aikana tavallaan vaihtunutkaan. Oli todella ikimuistoinen kokemus nauttia Pyhä-Nattasen huipulta avautuvasta erämaasta yksin omissa ajatuksissaan. Ei olisi tehnyt mieli lähteä pois ollenkaan, niin mykistyttävä näky huipulta avautuu.
- Pyhä-Nattanen – Suomen kaunein maisema? by Kohteena maailma
Pyhä-Nattanen – Suomen kaunein maisema?
Luonnon muokkaamat kivikasat miljoonien vuosien takaa.
Urho Kekkosen kansallispuisto ja Tankavaaran luontokeskus
Vaikka Urho Kekkosen kansallispuiston sykähdyttävimmät maisemat löytyvät kaukana Tankavaarasta, kannattaa tutustua myös Tankavaaran luontokeskukseen ja sen lähistön helposti lähestyttäviin reitteihin. Alueen geologiaa ja sotahistoriaa esittelevät reitit on kierretty muutamassa tunnissa eikä muutkaan merkityt reitit puolta päivää enempää kestä.
Itsestä parasta Tankavaaran alueen maisemaa tarjosi Tankasuo ja tutustumisen arvoisia nähtävyyksiä olivat myös upeat kynttiläkuuset. Tankavaaran Kultakylässä majoittautuessa nämä reitit olivat todella helposti saavutettavissa, mikä monelle Lapin retkeilijälle on iso bonus. Omaa rauhaa ja erämaata tavoitellessa kannattaa lähteä retkeilemään rinkan kanssa Urho Kekkosen kansallispuiston itäosiin.
Tankavaaran luontokeskuksen päänäyttelyä.
Tankavaaran luontokeskukselta lähtee useampi reitti.
Tankasuo
Yhteenveto:
Tankavaaran Kultakylä, Kultamuseo ja upeat luontokohteet tarjoavat oivat puitteet Lapin lomailuun erämaan rauhassa. Mikäli matkan päämääränä on Pohjois-Norja, tarjoaa Tankavaaran Kultakylä myös erinomaisen taukokohteen niin päivä- kuin yönyli pysähdyksille. Oli sitten kyseessä yötön yö, syksyn ruska-aika tai talven paukkupakkanen, Tankavaarassa löydät itsesi luonnon helmasta syrjässä isoista matkailukeskuksista.
Kullankaivajien jalanjäljillä,
-Kohteena maailma / Rami
* Postaus on toteutettu yhteistyössä Tankavaaran Kultakylän kanssa.
Lue lisää:
- Tankavaaran Kultakylä (viralliset sivut)
- Sompio – Elävä erämaa by Visit Sompio
- Pyhä-Nattanen – Suomen kaunein maisema? by Kohteena maailma
- Urho Kekkosen Kansallispuisto – Tankavaaran reitit by Kohteena maailma
