Cinque Terren viisi kalastajakylää

Cinque Terre eli viisi kylää sijaitsee Ligurian rannikolla Italiassa jylhän kallioisen rannikon suojassa. Upeimmillaan nämä postikorttimaisemat kokee patikoimalla kylästä kylään, jolloin vuoren rinteiltä avautuu upeat maisemat koko matkalta.

Riomaggiore, Manarola, Corniglio, Vernazza ja Monterosso al Mare saivat uinua rauhassa viime vuosisadan, kunnes sosiaalisen median aikakaudella kävijämäärät ovat räjähdysmäisesti kasvaneet. Nykyään kyliin on helppo tutustua junalla, mutta toista se oli vuoteen 1870 saakka. Alueen kauneudesta ja ainutlaatuisuudesta kertoo parhaiten valinta Unescon suojelukohteisiin yhdessä Portoveneren kaupungin ja sen edustalla olevien Palmarian, Tinon ja Tinetton saarien kanssa.

Tässä postauksessa patikoidaan päiväretkenä Cinque Terre kylästä kylään. Matka alkaa eteläisimmästä Riomaggioresta päätyen pohjoisimpaan Monterosso al Mareen. Reitti ei ole kuitenkaan mikään leppoisa kävelyretki, sillä siitä pitää huolen suuret korkeuserot. Maisemat ovat kuitenkin niin lumoavan kauniit, että kaikille luonnossa liikkuville voi reittiä suositella.

Cinque Terre eli viisi kylää - tässä niistä yksi, Manarola.

Cinque Terre eli viisi kylää – tässä niistä yksi, Manarola.

Cinque Terren historia

Cinque Terre nimitystä on viidestä kylästä alettu käyttämään paikallisten toimesta jo 1500-luvulla. Kylien vahvojen puolustussysteemien avulla useat merirosvojen hyökkäysyritykset torjuttiin 1600-luvulla. 1800-luvulla elvytettiin viinituotantoa, joka oli jo saanut mainetta 1200-luvulta lähtien.

1870 valmistui rautatie kyliin, joihin oli aikaisemmin päässyt vain jalkaisin tai meriteitse. 1960-luvulla kukkuloiden päälle avattiin tuulinen rannikkotie, jonka jälkeen kylien läheisyyteen on päässyt myös autolla. Autolla on kuitenkin turha yrittää paikan päälle, vaan se kannattaa jättää joko La Spezian tai Levanton kaupunkeihin. Lähin isoin kaupunki Genoa sijaitsee tunnin junamatkan päässä Cinque Terren kylistä.

1970-luvulla Cinque Terre alettiin mainitsemaan ensimmäisiä kertoja matkailuartikkeleissa ja siitä lähtien turistivirta on ollut jatkuvassa kasvussa. Paljon on puhuttu turismin rajoittamisesta alueelle, mutta ainakaan vielä se ei ole toteutunut. Sinänsä varsin ymmärrettävää, sillä helpon rautatieyhteyden avulla päiväturismin määrät ovat varsinkin kesän lomakaudella huimaavia.

Yhtä kaikki, 1997 Cinque Terre lisättiin Unescon maailmanperintöluetteloon ja vuonna 1999 Cinque Terren kansallispuisto perustettiin. Pienet aikoinaan niin uinuvat kylät ovatkin yksi maailman upeimmista nähtävyyksistä, jotka kannattaa käydä katsomassa omin silmin.

Riomaggioren rautatieaseman maalauksessa kuvataan rautatien rakennustöitä.

Riomaggioren rautatieaseman maalauksessa kuvataan rautatien ja kivipengerten rakennustöitä sekä viininviljelyä.

Patikointi Riomaggioresta Monterosso el Mareen

Itse innostuin aikoinani Cinque Terrestä, kun katselin vanhan luokkakaverini kuvia Facebookista. Toscanan lomalla olimme niin lähellä Cinque Terreä, että yksinkertaisesti ei sitä tehnyt mieli jättää väliin. Näin ollen “uhrasimme” lomasta siihen yhden päivän siten, että edellisenä iltana majoituimme alueen lähimpään ulkopuoliseen kaupunkiin eli Levantoon, jonne oli helppo matkustaa vuokra-autolla.

Levanto - lähin kaupunki Cinque Terren ulkopuolella.

Levanto – lähin kaupunki Cinque Terren ulkopuolella.

Riomaggiore

Aamupalan jälkeen oli suuntana Levanton rautatieasema, josta hyppäsimme junaan ja suuntasimme Riomaggioreen. Junamatkan aikana ehti näkemään vilauksen Cinque Terren kauniista maisemista, joskin suurin osa matkaa mentiin tunnelissa lähinnä kylien rautatieasemia lukuun ottamatta. Riomaggioren asemalta junasta poistuessa tiesi heti tulleensa ainutlaatuiseen paikkaan – värikkäät talot meren ja vuorenrinteiden puristuksessa oli kerrassaan upea näky.

Kiertelimme Riomaggioren kapeilla kujilla ja kuvailimme kylän värikkäitä taloja. Paikan päällä Riomaggiore näytti yhtä upealta kuin valokuvissa. Ei siis ihme, että turistilaumat parveilevat päivästä toiseen kapeilla kujilla.

Riomaggiore ja rakennusten väriloistoa.

Riomaggiore ja rakennusten väriloistoa.

Cinque Terren kylät ovat rakennettu vuorenrinteiden ja meren puristukseen.

Cinque Terren kylät ovat rakennettu vuorenrinteiden ja meren puristukseen.

Näissä maisemissa olisi viihtynyt pidempäänkin, mutta oli aika aloittaa kylien välinen patikointi.

Näissä maisemissa olisi viihtynyt pidempäänkin, mutta oli aika aloittaa kylien välinen patikointi.

Manarola

Riomaggioresta Manarolaan kulkee rannikkoa mukaillen Via dell’Amore eli rakkauden tie, joka on nimensä mukaisesti kylien välisten patikointireittien helpoin osuus. Leveä, tasainen ja hyväkuntoinen kävelytie onkin ylivoimaisesti suosituin osuus niille, jotka patikoivat Cinque Terressä vain yhden kylien välin. Matkaa kylien välillä on 850 metriä ja aikaa kuluu alta puoli tuntia, mutta valokuvatessa helposti vierähtää tälläkin pätkällä helposti tunti. Manarolan kylään saavutaan sen rautatieaseman kautta, Manarolan ollessa piilossa kukkulan takana.

Valitettavasti tämä rakkauden tie on sortumisen vuoksi suljettu suurilta osin ja kokonaisuudessaan se avataan vasta vuonna 2021. Siihen saakka on Riomaggioren ja Manarolan välinen matka patikoitava vuoristossa – no siinäpähän näkee sitten paremmin, kuinka hyvällä pohjalla rakkaus on.

Via dell'Amore - ylivoimaisesti suosituin Cinque Terren "patikointireitti".

Via dell’Amore – ylivoimaisesti suosituin Cinque Terren “patikointireitti” – silloin kun se on auki.

Manarolan rautatieasema - itse kylä on pienen kukkulan takana.

Manarolan rautatieasema – itse kylä on pienen kukkulan takana.

Manarolan väriloistoa.

Manarolan väriloistoa.

Manarolan satama - osa patikoijista virkistäytyi uimalla.

Manarolan satama – osa patikoijista virkistäytyi uimalla.

Corniglia

Kylistä keskimmäinen, Corniglia, sijaitsee korkeammalla kuin muut kylät. Kyllä silläkin luonnollisesti satama on rannassa, mutta toriaukio ja kirkko ovat visusti kukkulan päällä. Corniglian rautatieasemalta on 382 porrasta itse kylään, eli junallakin kyliä kierrellessä saa hieman urheilla Corniglian näkemiseen.

Manarolan ja Corniglian välinen reitti oli jo kunnon patikointia, sillä rantareitti oli kivivyöryjen jäljiltä poikki ja patikointi jouduttiin suorittamaan rinteitä kipuamalla. Maisemat olivat luonnollisesti heti paremmat, mutta leppoisa rakkauden tie vaihtui heinäkuun helteissä jo pieneksi urheilusuoritukseksi. Tässä kohdassa oli itsellä hieman selittelemistä, sillä olin “markkinoinut” päivän patikkaretken hieman kevyemmäksi…

Corniglian kylässä virkistävä tauko torin laidalla kylmän juoman ääressä teki terää ja pikaisen kylään tutustumisen jälkeen matka jatkui kohti seuraavaa kylää. Sitä ennen kävin katsastamassa kuitenkin Corniglian kirkon, joka on melkoisen suureellinen kylän kokoon nähden.

Manarolan ja Corniglian välinen rantareitti aukeaa korjauksien jälkeen vuonna 2019.

Corniglio on upea näky (kuva otettu matkalla Vernazzaan).

Corniglio on upea näky (kuva otettu matkalla Vernazzaan).

Corniglio sijaitsee Cinque Terren kylistä korkeimmalla.

Corniglio sijaitsee Cinque Terren kylistä korkeimmalla.

Corniglion kylästä avautuu upeat näkymät vuoren rinteillä sijaitseville viiniviljelmille. Huom! Patikointipolku kohti Vernezzaa menee tuolla jossain.

Corniglion kylästä avautuu upeat näkymät vuoren rinteillä sijaitseville viiniviljelmille. Huom! Patikointipolku kohti Vernazzaa menee tuolla jossain.

Leppoisaa elämää Cornigliossa.

Leppoisaa elämää Cornigliossa.

Corniglion kirkko on varsin mahtipontinen kylän kokoon suhteutettuna.

Corniglion kirkko on varsin mahtipontinen kylän kokoon suhteutettuna.

Vernazza

Monen mielestä Vernazza on Cinque Terren kaunein kylä ja kyllä se myös omasta mielestäni sitä on. Patikointireitti vuoren rinteillä merimaisemia ja viiniviljelmiä ihaillen antoi osviittaa siitä, että hankalan maaston päässä on suojaisa kylä. Vernazza on kylistä lähimpänä rantaa kokonaisuudessaan, mikä erotti sen heti muista kylistä. Vanha linnoituksen tori suojeli kylää edelleen ja sen satamassa liplatti turkoosiakin turkoosimpi vesi.

Vernazzaan saapuessa olikin jo melkoinen nälkä, joten päivällinen nautittiin heti kylään päästyämme. Saimme nauttia upeasta maisemasta, sillä valitsemastamme ravintola oli jo ennen varsinaiseen kylään laskeutuvia portaita. Välimerellinen kala-ateria paikallisen punaviinin kanssa antoi tarvittavan energiasysäyksen vielä reitin viimeiselle osuudelle.

Kohti Vernazzaa ja lopullista päämäärä Monterossoa.

Kohti Vernazzaa ja lopullista päämäärä Monterossoa.

Corniglion jälkeen alkoi nousu kohti vuorenrinteitä.

Corniglion jälkeen alkoi nousu kohti vuorenrinteitä.

Corniglio ja taustalla Manarola.

Corniglio ja taustalla Manarola.

Vernazza näytti upealta vuoren rinteiltä.

Vernazza näytti upealta vuoren rinteiltä.

Lounaaksi mereneläviä, pastaa ja notkeutta...

Lounaaksi mereneläviä, pastaa ja notkeutta…

... sekä tietysti upeita maisemia.

… sekä tietysti upeita maisemia.

Vilskettä Vernazzan pääkadulla.

Vilskettä Vernazzan pääkadulla.

Monet pitävät Vernazzaa Cinque Terren kauneimpana kylänä.

Monet pitävät Vernazzaa Cinque Terren kauneimpana kylänä.

Monterosso el Mare

Vernazzan ja Monterosso el Maren välillä kiipeiltiin taas vuorilla ja patikointipolku oli paikka paikoin todella kapea. Maisemat olivat edelleen yhtä upeat, joten raskaasta reitistä huolimatta päiväretki Cinque Terren kansallispuiston alueella oli varsin ikimuistoinen. Pohjoisimpaan kylään Monterosso el Mareen saapuessa tuntui siltä, että olisi tullut pieneen Välimeren rantalomakaupunkiin. Monterosso el Mare onkin kaikista isoin näistä viidestä kylästä ja se poikkeaa muista kylistä ilmapiiriltään. Kauaa emme Monterosso el Maressa enää kylää ihmetelleet vaan lähdimme junalla kohti Levantoa ja patikointireitin pölyt puhdistavaa virkistävää suihkua. Illallisen kävimme syömässä merellisissä merkeissä Levantossa, josta jatkoimme yön jälkeen takaisin kohti Toscanaa.

Vernazzan ja Monterosson välinen patikkapolku tarjosi huimia maisemia...

Vernazzan ja Monterosson välinen patikkapolku tarjosi huimia maisemia…

... ja paikka paikoin kapeita polkuja.

… ja paikka paikoin kapeita polkuja.

Monterosso el Mare häämöttää kulman takana.

Monterosso el Mare häämöttää kulman takana.

Monterossa al Mare näyttää ensisilmäyksellä pieneltä Välimeren rantalomakohteelta.

Monterossa al Mare näyttää ensisilmäyksellä pieneltä Välimeren rantalomakohteelta.

Yhteenveto: Cinque Terre on upea kokonaisuus, joka kannattaa ilman muuta valloittaa patikoiden. Mietimme Levantossa illallisella, että parhaimmillaan Cinque Terre olisi siten, että yöpyisi yhden yön jokaisessa kylässä. Näin patikointimatkat olisivat varsin pieniä ja repussa/rinkassa jaksaisi helposti kantaa matkalla tarvittavan varustuksen. Uskoisin iltaisin kylien olevan parhaimmillaan, kun päiväturistit ovat poistuneet isompiin kaupunkeihin. Alueen viini ja Ligurian rannikon ruoka takaavat sen, että täydellisen patikointiloman puitteet olisivat kasassa. Toivon mukaan löydän vielä itseni tällä tavalla patikoimassa Cinque Terrellä ja läheisillä Portoveneren ja Portofinon kaupungeissa.

Muista kuitenkin aina Cinque Terren patikointireissua suunnitellessa tarkistaa reittien aukiolot. Viime vuosina kivivyöryt ovat sulkeneet ajoittain reittejä, mutta ainakin vuorten rinteitä pitkin pääsee aina vaeltamaan kylästä kylään. Oma reittini oli kokonaisuudeltaa 12 kilometria ja samainen reitti pitäisi tällä hetkellä olla auki lukuun ottamatta Riomaggioren ja Manarolan välistä rakkauden tietä. Aikaa itseltä kului leppoisasti patikoiden ja kyliin tutustumisen kanssa seisemän tuntia. Nyt saa varata jo ainakin tunnin enemmän, sillä Riggiomaresta Manoralaan saa matkata vuoriston kautta.

Pastaa ja patikointia,
-Kohteena maailma / Rami

P.S. Kiinnostuitko lukemastasi? Tilaa Kohteena maailman kuukausittainen uutiskirje ajankohtaisine matkailu-uutisineen ja reissuvinkkeineen.

Lisää luettavaa Cinque Terrestä: